Me olemme Roadshown aikana tavanneet paljon lukiolaisia ja voidaan sanoa, että olet samassa tilanteessa kuin todella moni muukin lukiolainen. Ajatuksia jatko-opinnoista ja tulevaisuudesta on tietenkin hyvä kypsytellä mahdollisimman paljon lukio-opintojen tai vaikka välivuoden aikana, mutta olemme varmoja siitä, että kyllä se suunta sinullekin sieltä vielä löytyy!
Harvat meistä tietää tismalleen mihin haluaa ja etenee tavoitteitaan kohti virtaviivaisesti. Esimerkiksi omamme ja monien kavereidemme ura- ja koulutuspolut ovat olleet mutkittelevia ja oma suunta on löytynyt vasta muutaman yrityksen, erehdyksen ja sattuman kautta. Yksinomaan koulutus harvoin määrittää sen mihin lopulta urallasi päädyt, ja useimmiten työilmoituksissa etsitäänkin “soveltuvan” koulutuksen omaavaa työntekijää. Olemmehan mekin esimerkiksi Roadshowlla samassa työssä aivan erilaisten tradenomin ja kasvatustieteiden opintojen pohjalta.
Studentum.fi –sivustolta löytyy kaikenlaista mukavaa tulevaisuuden suunnitelmien selvittelyn tueksi. Voit esimerkiksi perehtyä
”työelämä” –osiossa eri koulutusalojen työllisyysnäkymiin. Kannattaa miettiä työllistymisen kannalta esimerkiksi sitä, josko liikunnan tai käsityöt pitäisi pelkästään vapaa-ajan harrastuksina, ja vastaavasti pitäisi uravalintojen lähtökohtana vaikkapa jotakin toista lempiainetta koulussa. Voit lisäksi tehdä myös
ammatinvalintatestin, joka näyttää ensin sinulle vastauksissasi painottuneet vahvuusalueet ja ehdottaa vahvimman osa-alueesi pohjalta sopivia opiskelualoja
.
Kuinka vaikeaa on päästä opiskelija-asuntoon Lappiin? Pääsenkö helpommin kuin esim. lappilaiset, koska Lahdesta on todella pitkä matka Lappiin? Kertokaa omista opiskelija-asuntokokemuksistanne. Plussat ja miinukset.
Meidän Roadshown tyttöjen kokemusten perusteella ulkopaikkakunnilta tulevat opiskelijat huomioidaan usein ensisijaisina opiskeilja-asuntojen asuntojonoissa. Studentum.fi –sivustolle on kerätty paljon tietoa
opiskelija-asumisesta eri paikkakunnilla. Sieltä löydät linkit muun muassa Rovaniemen opiskelija-asuntojen sivuille, joilta löydät enemmän tietoa asuntojen hakemisesta. Joka tapauksessa kannattaa laittaa asuntohakemusta menemään heti, kun tieto opiskelupaikan saamisesta on tullut.
Teija: Minulla on kokemusta opiskelija-asunnossa asumisesta Helsingissä Hoasilla. Asunto oli kaveriasunto ja asuin siinä yhdessä hyvän ystäväni kanssa. Vuokra oli noin 350 euroa ja siihen kuului vesi-, sähkö- ja nettimaksut. Opiskelija-asunnot ovat yleensä joko solu-, kaveri- tai perheasuntoja, mutta viimeisten vuosien opiskelijoille on usein tarjolla myös joitakin yksiöitä. Viihdyin todella hyvin kaverikämpässä, mutta olen toki kuullut muutamilta kavereiltani myös huonoja kokemuksia esimerkiksi soluasunnoissa asumisesta. Soluasunnossa kämppä jaetaan usein noin 3-5 muun opiskelijan kanssa. Jokaisella on soluasunnossa oma huone, mutta yleiset tilat ovat yhteiskäytössä. Soluasunnossa viihtyminen on pitkälti kiinni siitä, minkälaiset kämppikset sattuvat kohdalle ja toisaalta myös siitä, kuinka hyvin itse sopeutuu yhteisasumiseen. Jaetussa kämpässä ei takuulla tule yksinäistä ja tämän lisäksi monissa opiskelija-asunnoissa järjestetään myös taloyhtiön asukkaiden yhteistä toimintaa. Me Roadshown tytöt liputetaan yhteiselon puolesta - kannattaa ainakin kokeilla!
Jutta: Asuin vaihto-opiskeluaikana ulkomaisten kämppisten kanssa yhteisessä asunnossa ja vielä tietynlaisessa meidän hallitsemassamme kerrostalokommuunissa. Tämä oli mielestäni paras asumismuoto opiskeluajaksi, koska siinä sekottuivat seurallisuus ja oman huoneen rauha. Suomessa ollessani viihdyin kuitenkin lukion tapaan ison omakotitalomme pohjakerroksessa, ja pystyin näin keskittyä täysillä opiskeluun kulujen pysyessä pieninä.
Miten paljon eri alojen työllisyystilanne vaihtelee paikkakunnittain?
Paikalliset työllisyystilanteet vaihtelevat todella paljon, ja nykyisessä taloustilanteessa työpaikan saaminen voi olla hankalaa alasta tai paikasta riippumatta. Isommilla paikkakunnilla on työpaikkoja toki enemmän, mutta niin on myös työpaikkoja hakevia henkilöitä.
Jatko-opintojen jälkeen monilla aloilla on myös mahdollista työllistää itse itsensä, ja yrittäjänä luot työpaikan itsellesi siellä missä olet. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yrityksen pyörittäminen vaatii liiketaloudellista osaamista, esimerkiksi markkinointiin, rahoitussuunnitelman laatimiseen ja vaikkapa logistiikkaan liittyen. Kuten jo edellä todettiin, yrittäjäksi voi ryhtyä melkein allalla kuin alalla, mutta yrittäjäksi ei ole jokaisesta. Yrittäjän työpäivät ovat hyvinkin erilaisia kuin työntekijöiden. Yrittäjä on vastuussa yrityksestään 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Vaikka yrittäjä joutuu ajoittain sietämään painetta ja epäonnistumisen uhkaa, saa hän toisaalta tehdä myös kaikki päätökset yrityksensä suhteen. Lue lisää yrittäjyyskoulutuksista
täältä, ja sivun alaosasta löydät lisätietoa myös yrittäjyydestä yleensä.
Onko ammattikorkeakoulut tai yliopistot maksullisia? Jos on, niin miten paljon rahaa menee opintoihin?
Suomalaisissa
ylioipistoissa ja korkeakouluissa opiskelu on ilmaista. Useissa yliopistoissa ja korkeakouluissa vaaditaan tosin ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamista. Maksu kattaa muun muassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) jäsenmaksun. Tämän lisäksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamalla pääset osalliseksi moniin muihinkin etuihin (esim. opiskelijakortti, VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennukset sekä valtion ruokailutuki). Ylioppilaskuntien jäsenmaksut vaihtelevat noin 60-100 euron välillä.
Opiskelukirjoista saattaa kertyä jonkin verran maksua opintojen aikana, mutta monissa opinahjoissa opiskelijakirjastot tarjoavat melkeinpä kaikki kirjat opiskelijoille opintojen aikana. Meidän Roadshown tyttöjen ei kummankaan ole tarvinnut ostaa opintojemme aikana yhtään kirjaa, vaan olemme löytäneet kaikki opiskelija- tai kunnankirjastoista tai lainanneet niitä kavereilta.
Jos haluat opiskella koko tutkinnon ukomailla, opiskelun kustannukset nousevat yleensä suuriksi lukuvuosimaksujen myötä. Nämä voivat vaihdella noin 4000 eurosta noin 20 000 euroon. Tämän lisäksi maksat yleensä asumisesta, viisumeista, vakuutuksista ja lennoista. Lue lisää ulkomailla opiskelemisen kustannuksista
täältä.
Onko vaikeaa opiskella ulkomailla ja miten sinne pääsee? Missä työssä tai alassa voisin hyödyntää englannin kieltä mahdollisimman paljon?
Englannin kieltä hyödynnetään nykyään kaikilla aloilla. Älä siis huoli, pääset käyttämään ja harjaannuttamaan kielitaitoasi valitsemastasi alasta tai oppilaitoksesta riippumatta! Monesti esimerkiksi uusimmat tutkimustiedot ja -artikkelit ovat englanniksi, ja esimerkiksi yliopistoissa englantia käytetäänkin paljon. Lisäksi englannin kieleen törmää usein muun muassa kansainvälistyvässä yritysmaailmassa työnkuvasta riippumatta. Jos kuitenkin haluat päästä käyttämään englannin kieltä vielä enemmän, voit opiskella
tutkintosi kokonaan englanniksi. Opiskeluaikanasi voit lähteä myös vaihto-opiskelemaan tai harjoitteluun englanninkieliseen maahan, kirjoittaa opinnäytetyösi englanniksi tai toimia vaikkapa ulkomaalaisten opiskelijoiden tutorina oppilaitoksessasi. Mikään ei kehitä englantia paremmin kuin aamuyön pikkutunneilla sen puhuminen kahden ei-natiivin kesken!
Englantia ja muita kieliä voit hyödyntää myös tietyillä aloilla/linjoilla englanninkielisen tutkinnon lisäksi. Tällaisia ovat esimerkiksi
johdon assistentin linja ja
matkailuala.
Ulkomailla opiskelusta:
Jutta: Omasta kokemuksestani ulkomailla opiskelu erosi erityisesti opiskeluympäristön kannalta. Alani aiheiden lisäksi opin valtavasti uusista kulttuureista, jotka ympäröivät minut sekä kavereissani, kämppiksissäni että tottakai uudessa maassa yleensä. Jonkin uuden asian oppiminen alkoi heti kun astuit omasta huoneestasi aamulla ulos.
Kaikkien suomalaisten korkeakouluopintojen aikana on helppoa päästä ulkomaille, ja minä henkilökohtaisesti kehotan jokaista tämän mahdollisuuden hyödyntämään. Saatuja kokemuksia ei mitata rahassa tai ajassa. Olen itse ollut sekä vaihto-opiskelemassa että työharjoittelussa eri puolilla maailmaa, ja reissut olivat aivan huippuja.
Ammattikorkeakouluissa vaihto-opiskelemaan voi hakea tietyn määrän opiskeluja suoritettuaan ja keskiarvon ollessa tarpeeksi korkea. Vitosia ei kuitenkaan tarvitse todistuksen olla täynnä. Meillä piskelijat täyttivät hakemuksen, jonne valitsimme kolme ensisijaista hakukohdetta sekä kirjoitimme lisäksi motivaatiokirjeen. Toisessa maassa vastaanottava oppilaitos valitsi hakijoista haluamansa opiskelijan/-t. Meidän oppilaitoksessamme kaikki halukkaat pääsivät jonnekin vaihtoon, ja paikka aukeni jäljelle jääneistä oppilaitoksista jos kolmesta ensisijaisesta toiveestaan ei paikkaa saanut. Tämän jälkeen aloimme miettiä rokotuksia, viisumeita, asumisvaihtoehtoja ja muita käytännön järjestelyjä.
Työharjoittelua varten minun piti vain hankkia paikka ulkomailta itse, sekä sopia asianmukaiset sopimukset työharjoittelua varten. Homma vaati melko paljon paperitöitä, mutta lähtöinnostuksessa tämä ei tuntunut ollenkaan vaativalta.
Vaihtoon ja työharjoitteluun saa samat tuet kuin Suomessa, ja lisäksi oppilaitokset yleensä tukevat ulkomailla opiskelua jotenkin. Lukukausimaksuja ei kuitenkaan tarvitse maksaa, asumisesta kyllä.
Ulkomaille voi hakea myös opiskelemaan koko tutkintoa. Tämä on kuitenkin maksullista. Opiskelemaan pääsemisen vaatimukset vaihtelevat hyvin paljon maa- ja oppilaitoskohtaisesti. Lue lisää täältä:
http://www.opiskeleulkomailla.fi/
Miten ulkomailla opiskelu eroaa Suomessa opiskelusta?
Jutta: Kannattaa tätä varten lukea myös edellinen vastaukseni. Opiskelupaikkoja on valittavissa useissa oppilaitoksissa kaikilta mantereilta Australiasta Etelä-Amerikan kautta Eurooppaan, ja opiskelut eroavat Suomesta yhtä monenlaisilla tavoilla. Esimerkiksi Amerikassa olen kuullut olevan paljon enemmän vaihtoehtoja joista valita kursseja, Singaporessa muut opiskelijat ovat opiskelun hinnan takia hyvin kunnianhimoisia, kilpailullisia ja ahkeria, ja monissa Euroopan maissa opiskelu on vielä hyvin perinteistä luennoilla kuuntelua ja kirjojen ulkoa opettelua. Oppilaitosten ja maiden tasoa tai eroja ei kuitenkaan voi suoraan luetella niitä kokematta. Eroja on itse opiskelutapojen lisäksi paikallisesti myös esimerkiksi siinä miten paljon opiskelijoille järjestetään vapaa-ajan toimintaa.
Mistä näkee aikaisempien vuosien pisterajoja ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin?
Studentumin sivuille on koottu kattavasti tietoa eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pisterajoista. Käy siis kurkkaamassa tiedot
täältä.
Joidenkin koulutusten pisterajoista ei valitettavasti löydy tietoja netistä, joten ole rohkeasti yhteydessä oppilaitoksiin, jos et löydä tarvitsemiasi tietoja. Studentumin sivun kautta voit jättää kätevästi yhteydenottopyynnön haluamallesi oppilaitokselle, ja he ottavat sinuun yhteyttä asian tiimoilta. Jos etsimäsi koulutus ei löydy Studentumin sivuilta, ota rohkeasti yhteyttä oppilaitosten hakutoimistoihin.
Kerkeääkö opiskelujen ohella tehdä töitä?
Jutta: Kysymys ei ehkä niinkään pitäisikö olla "kerkeääkö", vaan "tarvitseeko". Monilla opinnot venyvät, koska töitä on pakko tehdä elääkseen. Itse tein osa-aikatöitä lukio-opintojen aikana, mutta korkeakouluopintojen ohella minun ei tarvinnut töitä tehdä. Lukuvuoden aikaiset kulut sain rahoitettua kesätyösäästöillä ja tuilla, koska asuin vielä kotona. Kavereistani useat tekivät kuitenkin töitä, ja tämä on ihan mahdollista vaikkakin toisinaan hyvin rankkaa.
Teija: Olen tehnyt osa-aikaisia töitä opintojen ohella melkeinpä koko opiskeluaikani ja kesäisin kerryttänyt säästöjä kesätöistä. Töiden tekeminen on ollut jokseenkin välttämätöntä Helsingin hintatason takia, mutta tuntunut silti ihan mukavalta vastapainolta luennoilla istumiselle. Välillä on kuitenkin joutunut tekemään joustoja suuntaan jos toiseenkin. Ajoittain on saattanut kasaantua myös stressiä työvuorojen ja kurssien deadlinejen mennessä päällekäin. Koen kuitenkin, että työn ja opintojen yhdistäminen opettaa paljon hyödyllisiä ajanhallintataitoja, ja tietenkin työkokemuksesta on plussaa aina seuraavia töitä haettaessa.
Pääsimme myös Kuopiossa jututtamaan Studentumin Anttia hänen kokemuksistaan. Antti ei tehnyt vielä kandivaiheen opintojen aikana Mikkelissä töitä opintojensa ohella, vaan rahoitti opiskelut opintolainalla. Antti suoritti maisteriopintonsa Helsingissä, teki töitä ja nosti opintolainaa, mutta hänestä tuntui silti, etteivät rahat meinanneet riittää elämiseen. Meidän kokemustemme perusteella voidaan siis sanoa, että töiden tekeminen opintojen ohella riippuu pitkälti siitä missä kaupungissa opiskelee, nostaako opintolainaa ja onko valmis täyttämään mahansa esimerkiksi nuudeleilla ja ketsupilla.
Muistathan myös, että opiskellessasi yliopistossa tai korkeakoulussa, olet oikeutettu opintotukeen, johon kuuluu opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Näistä voit lukea lisää Kelan nettisivuilta osoitteessa kela.fi tai
täältä.
Millaisia opettajat ovat?
Jutta: Opettajien tyyleissä ammattikorkeakoulussa on paljon eroja, mutta toisaalta niin on myös opiskelijoiden mieltymyksissä. Amkin opettajilla on yleensä vahva tausta opettamassaan aineessa, ja he tuntevat myös opettamiensa aineiden sen hetkiset muutokset ja trendit. Opettajat eivät kuitenkaan lukion tapaan lähetä maileja puuttuvien tehtävien perään, vaan opiskelijoilta odotetaan vastuullisuutta ja homman pitää olla omassa hanskassa. Samoin on hyvin paljon opiskelijan omalla vastuulla haluaako hän tehdä tehtävät pyrkien huipputasoonsa vai rimaa hipoen, tai osallistuuko tunneilla aktiivisesti kaiken tiedon keräten vai jättääkö sinne kokonaan tulematta.
Teija: Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että yliopistossa opettajat ovat värikästä porukkaa! Joukosta löytyy kaikkea omiin maailmoihin uponneista, hivenen hajamielisistä professoreista aina uusimpia opetustekniikoita hyödyntäviin, kaikki mukaansa tempaaviin luennoitsijoihin. Yliopisto-opettajat ovat ennen kaikkea oman alansa huippuasiantuntijoita ja heiltä löytyy uusinta tutkimustietoa luennoitavista aiheista. Eli vähän niin kuin lukiossa, vaihtelua opettajien väliltä löytyy myös jatko-opintojen aikana. Kuten Jutta jo edellä mainitsikin, lukioon verrattuna yliopisto- ja korkeakouluopinnoissa opiskelijalta vaaditaan enemmän itsenäistä työnotetta, joten opettajat eivät enää kysele puuttuvien suoritusten ynnä muiden perään.
Onko matkailu tai opiskelu ulkomailla kuinka kallista eri opiskelupaikoissa?
Jutta: Opiskelun hinta määrittyy yleensä kaupungin koosta, maan hintatasosta sekä oppilaitoksen tasosta kansainvälisissä ja/tai alan sisäisissä vertailuissa. Hyvin monenlaiset asiat vaikuttavat siis opiskelun hintaan. Esimerkiksi Lontoossa opiskelu on hyvin kallista, kun taas esimerkiksi Phuketissa selviät paljon vähemmällä. Lisätietoa ulkomailla opiskelusta saat
täältä.
Miten paljon lukion päättötokari vaikuttaa ammattikorkeeseen pääsyyn?
Paljonko yo-kirjoitukset tai yo-tutkinnon päättötodistus vaikuttaa?
Ammattikorkeakoulut voivat päättää itse opiskelijavalinnan perusteista, valintakokeen järjestämisestä sekä opiskelijavalinnasta, ja näin ollen emme osaa sanoa, kuinka paljon juuri sinua kiinnostavan koulutuksen hauissa annetaan painoarvoa lukion päättötodistukselle ja ylioppilaskirjoituksille. Tarkempia tietoja pääsyvaatimuksista ja valintaperusteista saa Opetushallituksen julkaisemista koulutusoppaista sekä ammattikorkeakoulujen omista hakijan oppaista. Ylioppilaskirjoitusten tulokset eivät kuitenkaan huonoinakaan ole maailmanloppu, vaan oppilaitoksissa yleensä painotetaan pääsykokeiden ja/tai ennakkotehtävien tuloksia.
Jos tuntuu siltä, että omasta yo-todistuksesta ei tule riittävästi lähtöpisteitä haluamaasi koulutukseen hakeutuessa, kannattaa kääntää katse myös suurempien kaupunkien ulkopuolelle ja etsiä koulutusta myös pienempien paikkakuntien korkeakouluista.
Jos haluaa ammattikorkeakouluun, tarviiko siihen nimenomaan lukion päättötodistuksen, vai voiko hakea ilman?
Ammattikorkeakouluun käy pohjakoulutukseksi lukio, ammatillinen koulutus tai näitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Lukion kohdalla kelpaa joko lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto. Ammattikorkeakoulut voivat itse päättää opiskelijavalinnan perusteista, valintakokeen järjestämisestä sekä opiskelijavalinnasta. Näin ollen on vaikea sanoa yleisesti, kuinka paljon hauissa annetaan painoarvoa lukion päättötodistukselle tai ylioppilaskirjoituksille. Tarkempia tietoja pääsyvaatimuksista ja valintaperusteista saa Opetushallituksen julkaisemista koulutusoppaista sekä ammattikorkeakoulujen omista hakijan oppaista. Ole rohkeasti yhteydessä eri koulutusten järjestäjiin, jos tarvitset lisätietoa haku- tai valintaperusteista! Voit jättää esimerkiksi
Studentumin sivuilta yhteydenottopyynnön oppilaitokselle ja kysyä tarvitsemiasi lisätietoja.
Jos tuntuu siltä, että omasta yo-todistuksesta tai lukion päättötodistuksesta ei kerry riittävästi lähtöpisteitä haluamaasi koulutukseen hakeutuessa, kannattaa kääntää katse myös suurempien kaupunkien ulkopuolelle ja etsiä koulutusta myös pienempien paikkakuntien korkeakouluista. Esimerkiksi meillä Roadshowlla on mukana
Centria-ammattikorkeakoulu,
Diakonia-ammattikorkeakoulu,
Mikkelin- ja
Kymeenlaakson ammattikorkeakoulut sekä
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, jotka tarjoavat monipuolisesti erilaisia koulutusohjelmia eri puolilla Suomea!
Mikä on sosionomi?
Sosionomiksi valmistutaan ammattikorkeakoulusta ja tutkinto kestää noin 3,5 vuotta. Sosionomin tutkinto on yleispätevä sosiaali- ja terveysalan tutkinto, jonka kautta saavutetaan monipuoliset työllistymismahdollisuudet ja laaja sosiaalialan asiantuntijuus. Oulun messuilla mukana ollut Diakin Matias kuvasi hyvin, kuinka sosionomeja työskentelee monipuolisesti erilaisissa työympäristöissä aina lastentarhoista vankiloihin. Siinä missä sairaanhoitajat tekevät käytännön hoitotyötä, sosionomien työtehtäviin voi kuulua esimerkiksi erilaisia ohjaus- ja neuvontatehtäviä nuorten-, mielenterveys-, päihde-, vanhus- tai vammaistyön piirissä. Sosionomiksi voit opiskella esimerkiksi Roadshowllakin mukana olevassa
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa,
Centria-ammattikorkeakoulussa tai
Diakissa. Yleensä voit sosionomiopintojen kautta hankkia myös lastentarhaopettajan pätevyyden sisällyttämällä opintoihisi varhaiskasvatuksen opintoja vähintään 60 opintopisteen verran. Voit ottaa
Studentum.fi -sivuston kautta yhteyttä sinua kiinnostavaan oppilaitokseen ja kysyä lisää koulutuksista!
Eroaako ne tradenomien eri suuntaukset paljon toisistaan ja mitä tradenomit tekevät?
Jutta: Kun puhutaan tradenomeista, pitää ensin selventää koulutusohjelmien ja suuntauksien eroja. Eli tradenomeja valmistuu esimerkiksi seuraavista koulutusohjelmista: Liiketalouden ko., kansainvälisen kaupan ko., liiketoiminnan logistiikan ko., myyntityön ko. sekä kirjasto- ja tietopalvelujen ko. Liiketalouden koulutusohjelman sisällä ainakin on edelleen suuntauksia eli erikoistumisaloja, joista usein toistuvat esimerkiksi markkinointi, johtaminen ja laskentatoimi.
Sekä tradenomien eri suuntaukset että koulutusohjelmat eroavat sisällöiltään paljon toisistaan. Esimerkiksi liiketalouden koulutusohjelman sisältä valmistuu laskentatoimen suuntauksesta kirjanpitoon erikoistuneita henkilöitä ja markkinoinnista piinkovia myynnin ammattilaisia. Tradenomi-nimikkeen alta eri koulutusohjelmista valmistuu myös esimerkiksi kirjastossa työskenteleviä tietojenkäsittelyn ammattilaisia, kansainväliseen kauppaan erikoistuneita henkilöitä sekä johdon assistenttityöhön tähtääviä henkilöitä. Tradenomina voit opiskella myös valmiuksia toimia yrittäjänä. Tästä huolimatta kaikkiin tradenomiopintoihin kuuluvat myös perusopinnot sekä vapaavalintaisia opintoja, joten tutkinto on hyvin yleispätevä.
Kaupallinen ala: AMK:hon vai yliopistoon? Vaikuttaako se kumpaan menee työllistymiseen?
Molemmat kyselemäsi koulutukset ovat erittäin hyviä vaihtoehtoja. Ammattikorkeakouluissa painottuu käytännönläheiset tavat opiskella, kun taas yliopistoissa opiskelu on teoreettisempaa. Ammattikorkeakoulusta valmistuvat tradenomit pääsevät ekonomeja nopeammin työelämään ja pääsevät siten etenemään siellä jo ennen yliopistosta valmistuvia kollegoitaan. Toisaalta kauppatieteiden maisterin tutkinto on korkeamman asteen tutkinto kuin tradenomin. Näin ollen opinnot paneutuvat syvemmälle aiheisiin ja opiskelijat omaksuvat enemmän tieteellisen ajattelun periaatteita. Tämän takia maisterin tutkinnon suorittaneille avautuu tiettyjä työtehtäviä tradenomin tutkinnon suorittaneita enemmän.
Aina kannattaa pitää mielessä, että tradenomin tutkinnon jälkeen voi halutessaan vielä jatkaa opintojaan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa muutaman vuoden työkokemuksen hankittuaan tai hakea yliopistopuolelle suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa. Opintojen päätyttyä voi tietämystään kasvattaa myös esimerkiksi avoimen yliopiston kursseilla.
Kyselimme myös Studentumin oman ekonomin, Antin mielipidettä ja hänen mukaansa taustalla oleva koulutus periaatteessa vaikuttaa työllisyysmahdollisuuksiin, mutta Antti painotti ennen kaikkea sitä, että koulutustausta on vain osa työllistymistä. Sekä tradenomeja että ekonomeja valmistuu paljon, joten työnhaussa kannattaa olla aktiivinen ja luoda verkostoja työelämään jo opintojen aikana. Antti muistutti, että persoonan vaikutus on suurin vaikuttaja työnsaannissa.
Onko media-alalle vaikea päästä? Millaista opiskelu siellä on?
Yleisesti ottaen voi sanoa, että sisäänpääsyprosentit media-alan koulutuksiin ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ovat melko pieniä, mutta me Roadshown tytöt pidetään sormien ja varpaiden peukkuja pystyssä, jotta opiskelupaikka avautuisi sinullekin. Jos et saa opiskelupaikkaa ensimmäisellä yrittämällä, kannattaa välivuosi käyttää hyödyksi vaikka kansanopistossa opiskellen. Muun muassa
HEO,
Laajasalon opisto sekä
Lahden kansanopisto järjestävät kukin vajaan vuoden mittaisia viestintä- ja media-alan opintoja, joissa voi kerryttää kokemusta alalta jo ennen jatko-opintoja.
Saimme Roadshown vieraaksi Kannaksen lukiolle Lahden kansanopiston ilmaisu- ja mediataitojen linjan käyneen Katrin, ja hän painotti sekä kansanopistossa opiskelun että sittemmin ammattikorkeakouluopintojensa käytännönläheisyyttä. Katrin mukaan opinnot kummassakin opinahjossa ovat sisältäneet paljon käytännön projekteja ja yhteistyötä eri mediatalojen kanssa. Katrinkin opintoihin kuuluivat kaikki vaiheet käsikirjoittamisesta kameroiden toimintaan ja aina kameran edessä esiintymiseen asti. Yliopistoissa esimerkiksi viestinnän tai tiedotusopin opiskelu on puolestaan teorialähtöisempää, mutta myös yliopisto-opintoihin sisältyy melkein aina muutaman kuukauden harjoittelujakso.
Seuraavassa Studentumin sivustolta hyödyllisiä linkkejä media-alaan liittyen. Löydät yleistä tietoa viestintä- ja media-alasta
täältä.
Tämän linkin takaa löydät vinkkiä siitä, missä media-alaa voi opiskella, ja vielä
viimeisestä linkistä löydät yleistä tietoa ammattikorkeakoulujen kulttuurialan valintakokeista. Muistathan vielä kuitenkin tarkistaa valintaperusteet ja vaadittavat ennakkotehtävät oppilaitoksen omilta sivuilta ennen hakuja.
Mikä on työllisyystilanne opettajilla, toimittajilla ja graafisilla suunnittelijoilla?
Studentumin sivujen mukaan
kasvatustieteellisiä aloja opiskelleiden työllisyystilanne on yleisesti ottaen melko hyvä. Sivuilla on nostettu esille se, että etenkin matemaattisten aineiden, kielten, erityisopettajien ja lastentarhanopettajien ammattikunnissa on tällä hetkellä pulaa työvoimasta. Luokanopettajilla voi puolestaan olla hivenen hankalampi tilanne viran saamisen suhteen, mutta niillä, jotka ovat valmiita tekemään määräaikaisia sijaisuuksia tai muuttamaan työpaikan perässä, on jo paljon paremmat mahdollisuudet. Yleisesti ottaen opetusalalla työttömyys on noin 3-8 prosentin luokkaa. Lue lisää työelämätietoa kasvatustieteelliltä alueilta
täältä.
Studentumin viestintä- ja medialan kuvauksessa kerrotaan, että yhä useampi
toimittaja tekee nykyään töitä freelancerina. Tällöin töitä tehdään projekteittain määräaikaisuuksina, jolloin myös palkka vaihtelee suuresti kuukausittain. Toimittajia tarvitaan yhä vähemmän perinteisissä medioissa, mutta verkkotoimituksiin tarvitaan uutta työvoimaa. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että viestintä- ja medialalle on koulutettu jatkuvasto enemmän työvoimaa kuin on tarvetta, ja kilpailu työpaikoista on kovaa.
Graafisten suunnittelijoiden tilanne on sama kuin viestintä- ja media-aloilla, eli valmistuneita on enemmän kuin työpaikkoja. Kouluttautuneiden lisäksi markkinoilla on paljon itseoppineita suunnittelijoita. Graafisen suunnittelijan työ sisältää kuitenkin paljon luovuutta ja ideointia, ja taitavalle, omaperäiselle ja idearikkaalle työntekijälle töitä luulisi löytyvän. Työllistyminen riippuu kuitenkin myös paljon työntekijän taidoista brändätä eli markkinoida itseään ja luoda asiakassuhteita.
Kuinka paljon ylioppilaskirjoitukset vaikuttaa yliopistoon pääsemiseen? Entä pääsykokeet?
Useimmissa hakukohteissa osa hakijoista valitaan pääsykokeen sekä lähtöpisteisteiden perusteella ja osa pelkästään pääsykokeen perusteella. Joissain tiedekunnissa voi tiettyihin hakukohteisiin hakea myös pelkästään todistuspisteiden perusteella, jolloin ylioppilastutkinnossa menestymisestä on paljon etua. Me Roadshown tytöt emme ole törmänneet yhteenkään yliopistokoulutukseen, jossa ei olisi ollut kiintiötä niille, jotka hakevat pelkän pääsykokeen kautta yliopistoon. Älä siis huolestu, vaikka kirjoitukset eivät sujuisikaan parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Jos sinua askarruttaa miten lähtöpisteet lasketaan, löydät siitä parhaiten tietoa yliopistojen omilta nettisivuilta. Lähtöpisteiden määrittelyperusteet vaihtelevat paljon yliopistojen ja oppiaineiden välillä.
Täältä voit löytää esimerkkiä siitä, miten lähtöpisteet määritetään esimerkiksi
Tampereen teknillisessä yliopistossa. Voit myös apua tarvitettasi ottaa yhteyttä kyseisen oppilaitoksen hakutoimistoon.
Kuinka paljon valmennuskurssit parantavat mahdollisuuksia päästä sisään yliopistoon?
Teija: Osallistuin itse valmennuskurssille ennen omia pääsykokeitani ja koen siitä olleen todella paljon hyötyä itselleni. Valintakoekirjallisuus tuntui ensinäkemältä todella haastavalta, kun vielä siinä vaiheessa minulta puuttui opiskeltavan alan pohjatiedot. Itselleni oli paljon hyötyä siitä, että kävimme opettajan johdolla systemaattisesti koko valintakoemateriaalit läpi, välillä jopa ihan sana sanalta.
Nostaisin ryhmän tuen ehkä tärkeimmäksi tekijäksi valmennuskursseilla. Ryhmältä saatu vertaistuki auttoi jaksamaan rankan pääsykoerupeaman läpi ja kurssin myötä tuli myös paine pysyä mukana lukuaikatauluissa, sillä tekstit käytiin läpi tietyssä järjestyksessä.
Sen lisäksi, että valmennuskursseilla käydään opettajan avustuksella läpi pääsykoemateriaali, kursseilla harjoitellaan myös vastaamista pääsykoekysymyksiin. Itselleni ainakin oli todella paljon apua siitä, että olimme tehneet valmennuskurssin aikana harjoituskokeita ja saaneet niistä palautetta opettajalta. Niinpä itse valintakokeessa vastaustekniikka oli jo tuttu ja vastaaminen lähti hyvin käyntiin jännityksestä huolimatta. Haluan kuitenkin painottaa sitä, että valmennuskursseilta saa hyviä eväitä oppimiseen, mutta ne eivät kuitenkaan ole tae eivätkä välttämättömyys yliopistoon pääsemisen kannalta. Omista opiskelukavereistani arviolta noin kolmasosa kävi valmennuskurssin, mutta toki nämäkin luvut vaihtelevat eri alojen välillä.
Yliopistojen pääsykokeissa painottuu pitkälti opiskeltujen asioiden syvällinen ymmärtäminen ja soveltaminen sekä oikeanlaiset vastaustekniikat. Nämä on sellaisia asioita, joihin ainakin itse koin tarvitsevani apua. Suurin osa opiskelukavereistani oli kuitenkin ottanut pääsykoemateriaalit itsenäisesti haltuun, joten valmennuskurssin tarpeellisuus riippuu pitkälti jokaisen omista opiskelutaidoista ja -tyyleistä.
Meillä on Roadshowlla mukana valmennuskurssien järjestäjistä Eximia. Löydät lisätietoa heidän tasokkaista kursseistaan
täältä.
Kuinka paljon vaikeampaa on päästä yliopistoon Etelä-Suomeen kuin pohjoiseen?
Sisäänpääsyprosentit eri yliopistojen sekä alojen välillä vaihtelevat suuresti. Yleistäen voidaan kuitenkin sanoa, että monen alan kohdalla esimerkiksi Helsingin ja Tampereen yliopistoihin on vaikeampi päästä sisään kuin esimerkiksi Lapin yliopistoon. Tarkempia tietoja sisäänpääsyprosenteista näet
täältä. Me haluamme korostaa, että Suomi on täynnä huippuja opiskelukaupunkeja sekä äärettömän hyviä yliopistoja. Kannattaa pitää mieli avoinna eri vaihtoehdoille ja me kannustammekin siihen, ettei jatko-opintopaikkaa kannata valita pelkän oppilaitoksen sijainnin perusteella.
Kuinka vaikeaa on päästä oikeutieteelliseen? Minne on helpoin päästä?
Emme voi kiistää, etteikö oikeustieteellisten pääsykoe olisi yksi vaativimmista, ja sisäänpääsyprosentit melko pieniä. Pääsykokeen suhteen riittää siis haasteita, jos oikeustieteelliseen mielii sisään. Me Roadshown tytöt kannustamme kuitenkin rohkeasti kurkottamaan kuitenkin kohti unelmia, jos oikeustieteellinen ala tuntuu siltä omimmalta. Aikatauluta luku-urakkasi järkevästi, ja pysy tässä aikataulussa. Pyydä kavereilta preppausapua, sotke kirjojasi säälimättä yliviivaustusseilla ja opiskele esimerkiksi sisällysluetteloa apuna käyttäen oikeita asioita. Muista pitää lukemisesta kuitenkin myös lepopäiviä.
Eri yliopistojen oikeustieteellisten valintaperusteissa painotetaan eri asioita ja sisäänpääsyprosenteissa on kaupunkien välillä on eroja. Esimerkiksi Helsinkiin pääsi viime vuonna valintakokeeseen osallistuneista vain joka seitsemäs hakija, kun taas Lapin yliopistoon pääsi joka neljäs. Voit tarkastella eri kaupunkien sisäänpääsyprosentteja sekä pisterajoja
täältä.
Mitä eroja psykologian opiskelussa on eri yliopistojen välillä? Esim. tampere ja Jyväskylä.
Psykologiaa voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä ruotsinkielisissä ohjelmissa Åbo Academissa ja Svenska social och kommunalhögskolanissa. Psykologian tutkimuksen ja opetuksen painopisteet vaihtelevat yliopistojen välillä melko paljon. Alla tietoa suomenkielisten koulutusten painotuksista.
Jyväskylä
Jyväskylässä painopisteinä ovat kehityspsykologia, neuropsykologia, kliininen psykologia sekä työ- ja organisaatiopsykologia. Kehityspsykologia käsittelee muun muassa persoonallisuuden ja kielen kehitystä sekä motivationaalista kehittymistä. Neuropsykologian tutkimuksen alle lukeutuu muun muassa kielen kehittymisen sekä oppimisen ja oppismisvaikeuksien tarkastelu. Kliininen psykologia tarkastelee puolestaan esimerkiksi psykoterapiaa sekä terapeuttista hoitojärjestelmää. Työ- ja organisaatiopsykologian tutkimuskohteisiin kuuluu puolestaa työhyvinvoinnin ja terveyden tutkimus.
(Lähde: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/esittely)
Lue lisää psykologian oppinnoista Jyväskylän yliopistossa:
http://www.studentum.fi/education/psykologia-66854
Tampere
Tampereen yliopistossa painottuvat seuraavat psykologian osa-alueet: 1) kehitys- ja persoonallisuuspsykologia, 2) terveyden ja mielenterveyden psykologia, 3) kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia, 4) työ- ja organisaatiopsykologia sekä 5) psykologian tutkimusmenetelmät.
(Lähde: http://www.uta.fi/yky/psy/esittely/index.html)
Lue lisää psykologian opinnoista Tampereen yliopistossa:
http://www.studentum.fi/education/psykologia-67150
Helsinki
Helsingissä psykologian tutkimuksen painopisteinä ovat muun muassa kognitiivinen psykologia, kliininen ja neuropsykologia sekä kehityspsykologia. Helsingin yliopiston psykologian oppiaineessa tehdään tiivistä yhteistyötä muun muassa kognitiotieteen oppiaineen kanssa.
(Lähde: www.helsinki.fi/psykologia)
Lue lisää psykologian opinnoista Helsingin yliopistossa:
http://www.studentum.fi/education/psykologia-67945
Turku
Turun yliopistossa psykologian painopisteinä ovat muun muassa koulukiusaamisen ja sen ennaltaehkäisemisen tutkimus, erilaisten kognitiivisten prosessien neuraalisen perustan selvittäminen, lasten varhaisen sosioemotionaalisen kehityksen sekä lukemisen ja tekstinymmärtämisen tutkimus.
(Lähde: http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/psykologia/Sivut/home.aspx)
Lue lisää psykologian opinnoista Turun yliopistossa:
http://www.studentum.fi/education/psykologia-142396
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopistossa psykologian tutkimus painottuu neljään eri tutkimuslinjaan, jotka ovat: 1) elämänkulku, urat ja perhe, 2) koulutettavuus ja sosiaaliset erot, 3) psykologiset interventiot ja psykoterapia sekä 4) organisaatiot ja työelämä. Tutkimuslinjojen aihealueina voivat olla esimerkiksi ohjaus, neuvonta, parisuhde, vanhemmuus, ammatinvalinta tai organisaatiot.
(Lähde: http://www.uef.fi/fi/filtdk/psykologia)
Lue lisää psykologian opinnoista Itä-Suomen yliopistossa:
http://www.studentum.fi/education/psykologia-66635
Onko psykologiaa helpompi päästä opiskelemaan esim. Jyväskylään kuin tampereelle?
Mitä psykologian pääsykokeissa kysytään?
Löydät tietoa psykologian pääsykokeista
täältä. Vuonna 2013 Tampereelle on päässyt 3,7 % pääsykokeeseen osallistuneista hakijoista ja Jyväskylään vastaavasti 9,5 %.
Voit hakea samalla pääsykokeella Helsingin, Turun ja Tarpereen psykologian koulutuksiin. Näiden yliopistojen pääsykoe koostuu tilastomatemaattisesta osasta sekä artikkelikokoelmaan perustuvasta yleisosasta. Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoilla sekä Åbo Academissa on omat valintakokeensa. Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston valintakokeet perustuvat etukäteiskirjallisuuteen, kun taas Åbo Academissa hakijat osallistuvat kirjalliseen pääsykokeeseen sekä soveltuvuushaastatteluun.
Tsemppiä valintakokeisiin!
Missä kaupungeissa on lääkikseen valmistavia kouluja?
Lääkikseen valmentavia opintoja ja valmennuskursseja löytyy todella monelta paikkakunnalta. Löydät kansanopistojen tarjoamia valmentavia opintoja
tämän linkin takaa, ja
täältä puolestaan lääkiksen valmennuskursseja.
Kansanopistojen valmentavat linjat kestävät vajaan vuoden verran ja ovatkin mainio vaihtoehto esimerkiksi välivuoden viettäjille. Esimerkiksi
Alkio-opistolle voit lähteä preppaamaan taitojasi lääkistä varten. Valmennuskurssien kestot vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Eximia tarjoaa valmennuskursseja, joista osa alkaa jo lokakuun alussa, kun taas osa vasta vuodenvaihteen jälkeen tammi-maaliskuussa. Löydät lisätietoa Eximian tarjoamista valmennuskursseist
a täältä.
Onko joka yliopistossa haalarit ja onko niitä pakko käyttää?
Melkeinpä kaikissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on mahdollisuus hankkia haalarit ja niiden värit vaihtelevat eri oppiaineittain. Haalarit ovat yleensä omakustanteiset eli ne on maksettava itse. Usein kuitenkin haalareiden hankintaa varten kerätään sponsoreita, jolloin haalareiden hinta putoaa alemmas. Haalareita ei ole pakko ostaa tai käyttää. Useat opiskelijat haluavat kuitenkin käyttää haalareita, sillä ne ovat osa opiskelijakulttuuria ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toki haalarit ovat myös mainio asuvaihtoehto vaikkapa vappuna puistopiknikille, sillä niiden kanssa ei tarvitse miettiä omien vaatteidensa likaantumista istahtaessaan vaikkapa nurmikolle!
Paljonko baareja ja bileitä?
Opiskelijaelämään kuuluu monelle vahvasti myös juhliminen, ja juhlimisen mahdollisuudet vaihtelevat paljon kaupungeittain. Miltei kaikissa kaupungeissa on jonkinlaisia tapahtumia melkeinpä joka illalle, jos ei paikallisessa kuppilassa niin ainakin jonkun opiskelukaverin kämpillä. Ja toiminnan puuttuessa parhaat bileet voi järjestää itse!
Opiskelijaelämään kuuluvat myös erilaiset vuosittaiset juhlat kuten fuksiaiset tai teekkarikaste, approt sekä tottakai vapun juhliminen. Virallisten opiskelijabileiden määrä riippuu usein oppilaskunnan aktiivisuudesta.
Miten opiskella jonkun aineen opettajaksi?
Aineenopettajaksi opiskellaan yleisimmin hakeutumalla ensin opiskelemaan opetettavaa ainetta tai aineita yliopistoon. Opetettavan aineen lisäksi tulee yliopisto-opintojen aikana suorittaa 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, joihin on erillinen haku. Joissain opetettavissa aineissa on kuitenkin mahdollista hakeutua suoraan aineenopettajan koulutukseen. Yliopistot tarjoavat esimerkiksi kotitalouden, tekstiili- ja teknisen käsityön, liikunnan ja musiikin aineenopettajan koulutuksia. Aineenopettaja voi hankkia myös luokanopettajan pätevyyden sisällyttämällä opintoihinsa peruskoulussa opetettavien aineiden ja ainekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op). Aineenopettajaksi voi opiskella melkeinpä kaikissa yliopistoissa sekä Sibelius-Akatemiassa.
Lähde: SOOL, Suomen opettajaksi opiskelevien liitto
Maanpuolustuskorkeakoulu? (Vastaus alla)
Kuinka monta koulutuspaikkaa on maanpuolustuskorkeakoululla eri paikkakunnilla? (Vastaus alla)
Millainen työllisyys/palkkataso on maanpuolustusalalla ja onko vaikea päästä?
Helsingissä sijaitseva
Maanpuolustuskorkeakoulu tarjoaa ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustusopetusta. Maanpuolustuskorkeakoulu onkin yliopistotasoinen koulutus, josta valmistutaan kandivaiheessa upseeriksi. Neljän vuoden työkokemuksen jälkeen koulutusta voi jatkaa maisteriksi eli yliluutnantiiksi. Valmistuttuaan sotatieteiden maistereiksi opiskelijat saavat vakituisen upseerin viran Puolustusvoimista tai Rajavartiolaitoksesta ja heidät ylennetään. Työpaikka on siis taattu! Löydät palkkauksesta lisätietoa
täältä (Puolustusvoimat), ja pääsykokeista sekä sisäänpäässeiden määrästä
täältä.
Lue täältä opiskelijan kokemuksista maanpuolustuskorkeakoulussa!
Turvallisuus- ja maanpuolustusalalle voi pyrkiä myös Imatralla sijaitsevan
Raja- ja merivartiokoulun kautta. Rajavartijan virkaa varten käydään toista astetta vastaava 12 kuukauden rajavartijan peruskurssi, jonka jälkeen kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija saa vakituisen viran.
Erikoisrajajääkärikoulutuksen voi suorittaa varusmiespalveluksena, ja palvelusaika on 347 vuorokautta. Se tarjoaa monipuolisen ja haastavan koulutuksen aikana valmiudet vaativiin tiedustelu- ja taistelutehtäviin. Koulutukseen haetaan motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti tasapainoisia ja kestäviä henkilöitä.
Lisätietoa molemmista oppilaitoksista sekä mahdollisuuksista alalla saat ottamalla yhteyttä kyseiseen oppilaitokseen. Kysyminen kannattaa aina, ja samalla osoitat myös motivaatiota ja kiinnostusta alaa kohtaan.
Mitä eroa on liikuntalääketieteella ja liikuntatieteellä?
Olemme Roadshown aikana huomanneet, että liikunta-alalle pyrkijöitä löytyy Suomen lukioista todella paljon. Liikunta-alasta kiinnostuneen kannattaa miettiä, pitääkö itse liikkumisesta yleensä vai haluaisiko esimerkiksi pyrkiä auttamaan muita liikkumaan. Liikunnan edistämisestä kiinnostuneet voivat pohtia esimerkiksi fysioterapeutin tai osteopaatin uraa. Henkilökohtaisesti liikkumisesta kiinnostuneiden kannattaa muistaa, että fyysisyyttä vaaditaan esimerkiksi palomiehien ja vaikkapa erikoisrajajääkärien töissä tuttujen liikunnanohjaajan (AMK) tai liikunnanopettajan lisäksi. Opiskelupaikkojen pienen määrän vuoksi kannattaa harkita myös toissijaisia unelmia, jolloin liikkumisen voi pitää yhä itsellään vahvana harrastuksena. Liikuntaa vakavasti harrastavien kannattaa ottaa selvää myös mahdollisuuksista yhdistää urheilu ja koulutus, ja tästä esimerkkinä muun muassa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta löytyy
Urheiluakatemia.
Liikuntalääketiede on itsenäinen lääketieteen erikoisala, mutta nimestään huolimatta se ei ole kuitenkaan lääkärikoulutusta. Koulutukseen voi hakeutua suoritettuaan ylioppilastutkinnon tai terveydenhuoltoalan ammattitutkinnon (esim. fysioterapia, sairaanhoitoala tai terveydenhoitoala). Ne, jolla on jo takanaan jokin terveydenhuoltoalan tutkinto, voivat hakeutua suoraan opiskelemaan terveystieteiden maisterin tutkintoa, pääaineenaan liikuntalääketiede. Liikuntalääketieteen opintojen jälkeen voi työskennellä esimerkiksi terveyttä edistävänä liikunnan asiantuntijana mm. terveydenhuollon ja liikunta-alan eri tasoilla. Liikuntalääketieteen opinnoissa opiskelijalle kertyy tietoa liikunnan vaikutuksista ja riskeistä erilaisten sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Voit opiskella liikuntalääketiedettä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistoissa. Lue liikuntalääketieteen koulutuksista lisää
täältä.
Liikuntatieteet ovat puolestaan kattonimitys Jyväskylän liikuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineille. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa oppiaineet jakautuvat kolmen eri laitoksen alle. Liikuntakasvatuksen laitokselta löytyvät liikuntapedagogiikan, liikunnan yhteiskuntatieteiden sekä liikuntapsykologian oppiaineet. Terveystieteiden laitokselta löytyvät muun muassa jo puheena ollut liikuntalääketiede sekä terveyskasvatus. Toisin kuin liikuntalääketieteestä, liikunnan yhteiskuntatieteiden, liikuntapedagogiikan ja liikuntafysiologian koulutusohjelmista valmistutaan nimikkeillä liikuntatieteiden kandidaatti ja liikuntatieteiden maisteri. Löydät tarkempia tietoja liikuntatieteellisistä koulutuksista
Studentumin koulutushaun kautta sekä yliopistojen omilta nettisivuilta.
Työllistyvätkö yliopiston taiteellisilta aloilta valmistuvat hyvin?
Työllisyystilanne taidealoilla on haastavampi kuin monilla muilla aloilla. Näillä aloilla työmarkkinoille koulutetaan enemmän porukkaa kuin työpaikkoja on tarjolla. Taidealoilla työtehtävät ovat usein projektiluontoisia ja osa-aikaisia, joten vakituisten tulojen kertyminen ei ole taattua. Tuttujemme kokemukset taidealalla työskentelystä viestivät siitä, että kokemuksen ja koulutuksen kautta luodut kontaktit työelämään ovat kulttuuri- ja taidealoilla todella tärkeitä.
Eli vastauksena kysymykseesi, yliopistojen taiteellisilta aloilta valmistuneiden työllisyystilanne ei ole kovinkaan hyvä verrattuna moniin muihin aloihin. Voit lukea lisätietoa taidealan työllisyysnäkymistä esimerkiksi
Studentumin sivuilta tai Tilastokeskuksen artikkelista
“Taidealalla ennätysmäärä työttömiä”. Jos taideala tuntuu kuitenkin siltä omimmalta jutulta ja olet valmis tekemään töitä työllistymisesi eteen, niin kannattaa muistaa, että on aina myös niitä, jotka työllistyvät taidealalla hyvin. Punnitse siis omia tulevaisuuden toiveitasi sekä valmiuksiasi työskentelyyn alalla, jossa työttömyysaste on keskimääräistä korkeampi. Pohdi myös sitä, olisitko valmis alkamaan yrittäjäksi ja työllistämään itsesi omalla taidollasi. Tsemppiä oman opiskelualan valintaan!
Mitä olennaisia lukioaineita vaaditaan eri kauppakorkeissa?
Kauppakorkeisiin hakiessa pisteitä annetaan äidinkielen, matematiikan sekä kolmen muun parhaan arvosanan antavan aineen tuloksista. Kolme muuta ainetta voivat siis olla melkeinpä mitä vain.
Ylioppilastutkinnon lisäksi kauppakorkeiden haussa pisteitä annetaan pitkälti valintakokeissa pärjäämisen perusteella, ja valintakokeissa matematiikan osalta korotetaan talousmatematiikan kurssia. Lisätietoa pisteytyksestä ja pääsykokeista voit lukea
täältä (Studentum.fi) tai
täältä (Kauppatieteellisen yhteisvalinta, täältä löydät myös pääsykoekirjat).
Noniin, Roadshown palveleva puhelin sulkeutuu tältä erää ja palaa asiaan, kun opiskelijoilta tulee taas kysymyksiä vastattaviksi. Toivottavasti vastauksistamme oli apua. Muistathan tarkistaa vielä eri koulutusten hakutiedot erikseen opoltasi, oppilaitoksen omilta nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä oppilaitokseen ennen yhteishakuja.
Mukavaa viikkoa ja opiskeluiloa kaikille!
Terkuin,
Jutta & Teija
