tiistai 23. joulukuuta 2014

Iso kiitos ja rentouttavaa joulua kaikille!

Näin joululoman aikana me Roadshow-tytöt aiomme syödä mahat täyteen joulupuuroa! Haluamme kuitenkin tässä vaiheessa kiittää sydämestämme kaikkia niitä vaatimattomalla tavalla upeita ja lahjakkaita opiskelijoita, ammattitaidollaan ja ystävällisyydellään häikäiseviä opoja sekä apuun rientäviä opiskelijavieraita, jotka olemme syksyn aikana saaneet tavata.

Ilman teitä ei olisi Roadshowta.



Jatketaan samaan malliin taas tammikuun 5. päivä Keravalta. Tsekkaa kiertueaikataulun loput määränpäät täältä, ja tule moikkaamaan!

Jouluterveisin,

Jutta ja Teija 


Joulukuussa paljon kilometrejä ja vauhtia ilman vaarallisia tilanteita!

Näin joululomien aikana on hyvä päivittää Studentum Roadshown kuulumiset joulukuun ajalta. Porin jälkeen matkamme jatkui Espooseen Tapiolan ja Kuninkaantien lukioihin. Tapiolan lukiossa aamu käynnistyi vauhdikkaasti, kun opiskelijoiden järjestämä ”Ritari Race” innosti lukiolaiset urheilemaan pitkin koulun käytäviä. Mieletön hulabaloo näkyi ja kuului koulun käytävillä, ja neonvärisiä jumppapukuja vilkkui silmissä koko päivän ajan. Olemmekin Roadshown aikana todenneet moneen otteeseen, että Suomesta löytyy aivan uskomattoman hienoja lukioita, joissa meininki näyttää olevan kohdillaan. Tapiolan lukiolla mukanamme oli opiskelijavieraat Estonian Business Schoolista, European Bartender Schoolilta sekä Eximiasta. Voit tutustua Tapiolan lukiolla mukana olleen Estonian Business Schoolin Lauran opiskelijatarinaan täältä ja Eximian Matin tarinaan täältä.

Emme ole vielä tarpeeksi ihastelleet hienoja suomalaisia lukiorakennuksia!



Vauhdikkaan Tapiolan lukion järkeen olikin vuorossa kaksi päivää messuhulinaa Helsingissä Studia-messuilla. Studentumin ständin ympärillä oli monien ulkomaisten oppilaitosten pisteitä. Jos sinua kiinnostaa opiskelu ulkomailla, voit löytää hyödyllistä tietoa Studentumin sivuston lisäksi myös esimerkiksi opiskeleulkomailla.fi ja educations.com -sivustoilta.



Yllä ammatinvalintatestin tekoa, alla tulosten analysointia.



Vauvat ihastuttavat aina Studentuminkin tyttöjä!

Studian jälkeen suuntasimme Espooseen, Kuninkaantien lukioon. Perjantainen aamu ei olisi voinut valjeta kauniimmin, kun monien harmaiden päivien jälkeen aurinko vihdoin häikäisi kaamoksen muuraamiin silmiimme, ja tunsimme itsemme virkeämmiksi kuin pitkään aikaan. Ihmeellisten valoilmiöiden siivittämänä oli hyvä aloittaa päivä espoolaisnuorten seurassa. Seuraksemme ständille saimme nuorten lisäksi opiskelijavieraat Estonian Business Schoolista, European Bartender Schoolista ja Lahden kansanopistosta.

Aurinko armas!





Pääkaupunkiseudulla vietetyn viikon jälkeen lähdimmekin taas pidemmälle reissulle, jonka ensimmäisenä ”pit stoppina” oli Mikkelin lukio. Mikkelissä meitä oli vastassa joukko puheliaita nuoria ja lämmin ilmapiiri. Vieraillessaan jo aiemmin Roadshowlla mukana olevassa Mikkelin ammattikorkeakoulussa Teija oli pistänyt merkille mikkeliläisten välittömän asenteen.

Päivä Mikkelin lukiolla sai mielenkiintoisen päätöksen, kun pääsimme taas jututettaviksi paikalliseen radioon. Käy myös tsekkaamassa aikaisempia Roadshown aikana tehtyjä lehtijuttuja Studentumin nettisivuilta. Saimme kuulla Mikkelissä, kuinka meitä jututtaneella radiotoimittajallakin oli ollut mielenkiintoinen koulutuspolku. Heti lukion jälkeen hän suunnitteli hakevansa oikeustieteelliseen opiskelemaan, mutta mutkien kautta päätyikin opiskelemaan poliisiksi. Opintojen ja joidenkin vuosien työrupeaman jälkeen toimittaja kuitenkin alkoi harkitsemaan myös muita alavaihtoehtoja. Hän päätti pistää tuumasta toimeksi ja suunnata Laajasalon opistoon Helsinkiin opiskelemaan media-alaa. Työura toimittajana oli alkanut vain vuoden kansanopisto-opintojen jälkeen, ja toimittaja kehuikin kansanopisto-opintojen käytännönläheisyyttä ja hyviä työelämäyhteyksiä.

Laajasalon opistossa voi opiskella media-alaa muun muassa lehti-, radio- tai urheilutoimittajan linjoilla. Kulttuuri- ja media-alaa voi opiskella Helsingissä myös HEO Kansanopistossa, josta löytyy monipuolisesti erilaisia linjoja aina tapahtumatuotannosta elokuva- ja TV-ilmaisuun. Laajasalon opiston ja HEO:n lisäksi laadukkaita media-alan opintoja tarjoaa myös Lahden kansanopisto. Kaikki edeltävät oppilaitokset ovat mukananamme Roadshowlla, joten tule rohkeasti kysymään erilaisista kansanopisto-opinnoista, jos tulemme vielä vierailemaan Roadshown aikana sinun lukiollesi. Roadshown aikataulun löydät täältä.



Järkkäriselfie!



Yövyimme ihanassa Tertin kartanossa.
Mikkelin jälkeen jatkoimme matkaamme Kainuun prikaatiin. Edelliset varuskuntavierailumme ovat sattuneet vähän hiljaisempiin ajankohtiin, joten oli oikein mukava yllätys, että saimme viettää iltaa sotilaskodissa monien puheliaden varusmiesten kanssa. Juttua ja mielenkiintoisia tulevaisuudensuunnitelmia riitti vaikka muille jakaa. Tapasimme prikaatilla kainuulaisten lisäksi paljon pohjanmaalaisia nuoria, joilla monilla oli suunnitelmissaan maa- ja metsätalousalan opinnot. Muun muassa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa voi opiskella maaseutuelinkeinojen koulutuksessa agrologiksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta löytyy myös mielenkiintoisia vaihtoehtoja muun muassa bio- ja erintalvikealasta kiinnostuneille. Bio- ja elintarvikealan insinöörinä voit työskennellä työelämässä vaikkapa lihanjalostus-, maito-, panimo- tai leipomoteollisuuden parissa! Lue lisää eliontarvikealasta Studentumin nettisivuilta.

Seuraavana päivänä vierailimme Kajaanin lukiossa. Monilla jututtamillamme kajaanilaisnuorilla oli mielessään muutto kotikaupungistaan pois. Kajaanissa on kyllä muutama ammattikorkeakoululinja, mutta yliopistoon hakeutuvat joutuvat hakemaan muihin kaupunkeihin opiskelemaan. Eri aloista nuoria kiinnostivat eniten yhteiskuntatieteet, psykologia ja muut käyttäytymistieteet sekä kauppatieteet. Mukanamme vierailulla oli myös Lahden kansanopiston teatteri I ja II –linjat käynyt Aliina, joka tällä hetkellä työskentelee teatterialalla kotikaupungissaan Kajaanissa.

Suomen lukioista löytyy myös aivan upeita taiteilijoita. Tässä Kajaanilaisten taidonnäytteitä.
Kajaanin vierailujen jälkeen vuorossa oli Varkauden lukio, jossa saimme osallistua monipuoliseen jatko-opintopäivään. Esa-opo oli kutsunut paikalle meidän lisäksi monia vanhoja Varkauden lukion opiskelijoita kertomaan jatko-opintokokemuksistaan, ja saimme nauttia samalla ala-asteen joulujuhlan kenraaliharjoituksista. Meidänkin ständillä kävi kova kuhina, kun nuoret haalivat vinkkejä jatko-opintojen suunnitelua varten. Monet nuoret nappasivat mukaansa esimerkiksi Raja- ja merivartiokoulun erikoisrajajääkärikoulutuksen ja rajavartijakoulutuksen esitteet. Tiesitkö, että esimerkiksi rajavartijakoulutus kestää ainoastaan 12 kuukautta, ja kaikki sen hyväksytysti suorittaneet ja kelpoisuusehdot täyttäneet kurssilaiset ovat oikeutettuja vakituiseen rajavartijan virkaan? Lue lisää Raja- ja merivartiokoulusta täältä.





Pitkän reissuviikon viimeisenä kohteena oli kaunis Savonlinna. Savonlinnan lyseon lukiossa pääsimme jälleen kerran jututtamaan aivan mahtavia nuoria! Tunnelma oli leppoisa ja nuoret jakoivat kanssamme hienoja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Monilla savonlinnalaisilla nuorilla oli mielessään yliopisto-opinnot. Monia mietitytti mitä vaihtoehtoja voi harkita, jos ei ensimmäisellä yrittämällä pääse opiskelemaan haluamaansa alaa. Välivuodelle löytyy paljon mielenkiintoista tekemistä, eli voit esimerkiksi aloittaa tai kokeilla eri alojen opintoja kansanopistossa tai vaikka lähteä kielimatkalle ulkomaille. Voit lukea lisätietoa kansanopistoista Studentumin nettisivuilta. Jos haluat puolestaan tietoa kielimatkoista, käy lukemassa lisätietoa EF:n tarjoamista kielimatkoista täältä!

Roadshown viimeisellä viikolla ennen joululomia vierailimme Helsingin media- ja kielilukioissa, Riihimäen lukiossa sekä Hämeenlinnan lukiossa. Helsingissä olimme ilahtuneita lukioiden kansainvälisestä ja ystävällisestä meiningistä, joka heijastui myös jatko-opintosuunnitelmiin. Monilla oli kiinnostunsta kansainvälistymiseen ja koulutushaaveet vaihtelivat ilahduttavasti laidasta laitaan. Saimme etsiä yhdessä opiskelijoiden kanssa tietoa esimerkiksi muodin opiskelemisesta Lontoossa.









Kuka sanoo, ettei lukiossa voisi olla mukavaa? Suomalaisissa lukioissa on meidän kokemuksen mukaan onneksi viihtyvyyteen panostettu, ja monesti hyppäriläiset ovat koulussa niin kotonaan, että tuntien välissä ehtii ottaa päikkärit.


Riihimäellä osallistuimme taas urapäivään, ja 75 minuuttinen infomme keräsikin auditorion täydeltä väkeä. Infossa kerroimme opiskelijavieraidemme kanssa miten itse päädyimme opiskelemaan minne päädyimme, sekä esittelimme Studentumin sivua. Opiskelijat tulivat ständille myös jälkeenpäin kyselemään jatkokysymyksia, ja juuri näinhän sen pitääkin mennä infoajan ollessa rajattua. Paljon kuulemma tuli lisää pohdittavaa näistä keskusteluista. Opiskelijavieraidemme meininkiä voit ihailla esimerkiksi Instagramista!



Torstaina Hämeenlinnassa olimme joululomien innoittaman aamupäivän jututtamassa taas opiskelijoita, ja suunnitelmien monipuolisuus ja opiskelijoiden avoimuus oli upea tapa päättää syksyn rupeama. Joillakin opiskelijoilla suunnitelmat olivat vielä avoinna, mutta esimerkiksi ammatinvalintatestejä tekemällä ajatuksia saatiin taas vähän uomilleen. Nyt kuitenkin on aika vaipua kinkkukoomaan ja tekemään tätä työtä alitajuisesti!






Kiitos mahtavan upeasta joulukuusta ja rentouttavaa joulunaikaa kaikille!

Terkuin,

Jutta & Teija

maanantai 22. joulukuuta 2014

Kauppikseen ilman pääsykokeita? Uskomatonta, mutta totta!

EBS eli Estonian Business School tarjoaa kauppatieteiden tutkinnon suorittamista englannin kielellä Helsingissä ja Tallinnassa. Kyseinen oppilaitos on ollut hyvin edustettuna Roadshowlla ja olemme saaneet tavata paljon EBS:ssä opiskelevia tyytyväisiä opiskelijoita. Haastatteluun pyysimme tällä kertaa Lauran. Lue alta miten Laura päätyi opiskelemaan Estonian Business Schooliin ja mitä hän on opiskeluistaan pitänyt.


”Opiskelen kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa Estonian Business Schoolissa. Lukion aikana alkuperäinen ajatukseni oli hakea opiskelemaan valtiotieteitä, mutta yllättävä muutto isän työn mukana Tallinnaan muutti myös jatko-opintosuunnitelmia. Ajattelin vaihtoehtona valtiotieteitä, koska lukiossa lempiaineitani olivat yhteiskuntaoppi, historia ja psykologia.

Valmistuin ylioppilaaksi Haukilahden lukiosta jouluna 2012, jonka jälkeen vaihtoehtoina olisivat olleet joko opiskelujen aloittaminen Tallinnassa tai töihin tuleminen Suomeen ja asuminen isovanhempien nurkissa ennen pääsykokeita. Opiskelu oli selkeä ykkösvalinta, koska halusin päästä heti opiskelun kimppuun. Opinnot voi aloittaa talvella tosin vain Tallinnassa, sillä Helsingissä lukujärjestykset on tehty siten, että kaikki opiskelijat aloittavat syksyllä.

Estonian Business Schooliin ei ole pääsykokeita, mutta motivaatiota tarkastellaan hakiessa. Hakuhaastattelussa kysyttiin lähinnä motivaatioon liittyviä kysymyksiä ja siitä mitä valmistumisen jälkeen toivoisi pääsevänsä tekemään. Haastattelun lisäksi yo-todistuksesta katsotaan englannin ja matikan arvosanat (ei ole kuitenkaan väliä onko kirjoittanut pitkän tai lyhyen matikan). Jos englanti on alle M tai ei kirjoitettu ollenkaan, siitä pitää tehdä erillinen tasokoe. Matikassa tasokoe suoritetaan jos sitä ei ole kirjoitettu, mutta mitään arvosanavaatimusta ei ole. Kolmevuotisen ammattikoulun tutkintotodistuksella pystyy myös hakemaan EBS:n, mutta silloin molemmat tasokokeet on tehtävä.

Tallinnassa opetusta on neljä päivää viikossa, maanantaista torstaihin. Luennot sijoittuvat aamusta iltapäivään täyspäiväisesti opiskelevilla. Tallinnassa on tarjoilla myös runsaasti juhlia ja muita opiskelijatapahtumia, niin koulun omia kuin myös Tallinnan muiden yliopistojen kanssa. Helsingissä opetusta on kolmena päivänä viikossa joka toinen viikko. Luennot pidetään pidemmissä pötköissä ja luonnollisesti kotonakin on tällöin enemmän töitä, mutta järjestely mahdollistaa töissäkäymisen todella sujuvasti opintojen ohella.

Itse en pysty selkeästi suosittelemaan kumpaakaan kaupunkia yli toisen. Tallinnassa ollessani asuin vielä vanhempien kanssa, joten töiden teolle ei ollut siellä tarvetta. Tallinnassa suurin osa suomalaisopiskelijoista elää hyvin opintotuella, lainalla ja kausitöistä saamillaan säästöillä. Elämä ulkomailla tosin vaati sopeutumista, ja on myös monia ketkä huomaavat, että joko opiskelumaa tai valittu koulu ei sovi heille. Suosittelen itse, että jokainen kuuntelee miltä itsestä tuntuu ja sen pohjalta päättää, mikä on paras ratkaisu tulevaisuuden kannalta.

Helsingissä olen kokenut ns. moduuliopiskelun toimivan itselläni hyvin, ja on kiva olla muulloinkin töissä kuin vain iltaisin ja viikonloppuisin, mikä antaa todella paljon joustoa vapaa-ajan ja koulutöiden yhteensovittamisessa.

Estonian Business School on siis yksityinen yliopisto, joka perii opiskelijoiltaan lukausimaksua. Suomessa lukukausi maksu on 2810 e/lukukausi eli vuodessa yhteensä 5620 e. Tallinnassa maksu on 1930 e/lukukausi eli 3860 e/vuosi. Opiskelija saa Kelan opinto- ja asumistuen. Helsingissä opiskeleva saa myös HSL:n sekä matkahuollon opiskelija-alennukset ja mahdollisuuden hakea HOAS:in opiskelija-asuntoa. Tallinnassa ei erillistä opiskelija-asuntojärjestelmää ole, mutta koululta saa apua asunnon löytämiseen jos siihen tulee tarvetta.

Itselläni vanhemmat rahoittavat opiskelun, mutta tunnen myös opiskelijoita, jotka rahoittavat opintonsa itse. EBS on todella hyvä vaihtoehto kaikille niille, jotka haluavat opiskella kauppatieteitä ja samalla saada hyvät englannin kielen kirjalliset ja suulliset taidot. Opetus on korkeatasoista ja koululla on myös laaja partneriverkosto yliopistoja, mikä mahdollistaa lähtemisen vaihtoon niin Eurooppaan kuin sen ulkopuolellekin. Tallinnaa suosittelen sellaisille, jotka haluavat lähteä ulkomaille ja opiskella täysipäiväisesti. Helsinki on hyvä vaihtoehto jos haluaa käydä töissä opintojen ohella, tai vaikka vaihtaa alaa samalla entisellä alalla työskennellen.

Valmistun näillä näkymin vuoden päästä keväällä 2016. Oma pääaineeni on markkinointi ja viestintä, joten maisteriopintoni luultavasti suuntautuvat jompaan kumpaan näistä. EBS:sään pääsee sisään helpommin kuin esimerkiksi kauppakorkeaan, mutta valmistuminen vaatii aivan yhtä paljon töitä kuin missä tahansa muussa yliopistossa. Yliopistossa opiskelu vaatii itsekuria ja paljon lukemista, mutta on ainakin omalla kohdallani ollut antoisaa ja auttanut itsenäistymään.”

Kiitos Laura mielenkiintoisesta opiskelijatarinasta, ja paljon tsemppiä opintoihin! Voit tutustua enemmän Estonian Business Schoolin opintotarjontaan Studentumin nettisivuilla. Sivujen kautta voit myös lähettää suoraan yhteydenottopyynnön tai heränneitä kysymyksiä suoraan oppilaitokselle.

Opiskelijoiden kysymyksiä ja Roadshow-tyttöjen vastauksia - osa 2

Pääsimme pitämään taas muutamassa lukioissa reilun tunnin mittaiset infotilaisuudet, joissa ehdimme infon lopuksi vastailla myös lukiolaisten mielessä oleviin kysymyksiin. Vastaamme kysymyksiin taas myös täällä blogissa teidän muiden iloksi. Muistutamme taas jo tässä vaiheessa, että eri koulutuksiin liittyvät lisätiedot kannattaa aina tarkastaa oppilaitosten omilta nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä heihin.

1. Kuinka paljon yliopisto ja amk:n vaatimustaso nousee lukioon verrattuna?

Kyseessä ovat korkeakoulu- ja yliopistotasoiset opinnot, joten vaatimustaso nousee lukioon verrattuna. Etenkin opiskelijan oma vastuu opinnoista kasvaa paljon, ja tämä näyttäytyykin esimerkiksi siinä, ettei kukaan kysele tehtävien perään tai luennoille. Opintojen eteneminen on opiskelijan omalla vastuulla, joten ajanhallintaan ja oppimisen säätelyyn liittyvät taidot tulevat varmasti kehittymään jatko-opintojen aikana. Näiden lisäksi opiskeltat asiat ja niihin liittyvät tehtävät tulevat koko ajan haastavammiksi opintojen edetessä. Alan asiantuntijuuden kehittymiseen liittyy myös se, että opinnoissa käytetty sanasto ja erilaiset käsitteet ovat haastavampia ja laajempia kuin lukiossa. Toisaalta oma kiinnostus opiskeltavaa alaa kohtaan auttaa tässä, eli motivoi lukemaan läpi vaativampienkin kokonaisuuksien.

2. Jääkö monilla opinnot kesken? Kummassa enemmän? Syitä?

Jutta: Meillä keskeyttäjiä oli jonkin verran ensimmäisen vuoden jälkeen. Suurin osa tajusi, etteivät he olleetkaan kyseisestä alasta kiinnostuneita. Osa vaihtoi koulua, ja tiedän myös muutamia jotka työt veivät mennessään. Uskoisin, että ammattikorkeakoulussa on enemmän keskeyttäneitä, koska sisäänpääsy on niin paljon helpompaa. Yliopistoon pääsevät ovat joutuneet testaamaan motivaatiotaan jo pääsykokeisiin lukiessaan.

Teija: Omista opiskelukavereistani kukaan ei ole jättänyt opintojaan kesken. Muutamia alanvaihtajia on kuitenkin ollut, kun esimerkiksi sivuaineopinnoissa on huomattu, että sivuaineen opiskelu on omaa ainetta mielekkäämpää. Itselläni on ajoittain ollut vaikeuksia pitää opiskelumotivaatiota yllä. Olenkin pariin otteeseen pistänyt opinnot noin puolen vuoden tauolle ja lähtenyt reissaamaan. Reissujen jälkeen opiskelumotivaationi on aina noussut, sillä olen saanut taas lisää perspektiiviä opiskeltaviin asioihin, ja totta kai akut ladattuina on helpompi taas istua luentosaleissa. :)


3. Onko kämpät kalliita?

Asumisen hintaan vaikuttaa paljon se, mihin päin Suomea hakeutuu opiskelemaan. Esimerkiksi Helsingissä yksityisiltä markkinoilta vuokrattujen asuntojen vuokrat ovat korkeita, ja muissakin isoissa kaupungeissa etenkin yksiöiden oman rauhan luksuksesta joutuu maksamaan paljon. Asuntomarkkinoilla kysyntä määrää hinnan, ja isoissa kaupungeissa asuntojen etsijöitä on paljon. Siksi asunnoille usein löytyy myös vuokralainen, joka on valmis maksamaan opiskelijaa enemmän. Pohjoisemmassa ja pienemmillä paikkakunnilla vuokrat ovat halvempia, ja asuntoja joutuu harvemmin jonottamaan. Hintoihin vaikuttaa lisäksi se, millaiseen elintasoon on tottunut, eli esimerkiksi vähän kauempana keskustasta sijaitsevassa soluasunnossa viihtyvä opiskelija pääsee halvemmalla kuin keskustasta remontoidun keittiöllisen yksiön vaativa.

Kannattaa kuitenkin muistaa se, että opiskelijoille on tarjolla opiskelija-asuntoja eri puolella Suomea. Opiskelija-asuntojen hinnat ovat esimerkiksi Helsingissäkin noin 200-500 euron luokkaa, joten halvempiakin vaihtoehtoja löytyy. Opiskelija-asunnoissa on kuitenkin monilla paikkakunnilla huutava pula, joten kannattaa varautua asunnon odotteluun. Lue lisää opiskelija-asuntojen tarjonnasta eri paikkakunnilla Studentumin sivuilta.

4. Kuinka kallista asuminen on? (Kaikki laskut, menot)

Asumisen hinta vaihtelee paljon riippuen siitä, asuuko esimerkiksi opiskelija-asunnossa vai yksityisiltä markkinoilta vuokratussa asunnossa. Eri kaupunkien välillä on myös paljon eroa hintatasossa. Toisaalta myös kalliimmissa kaupungeissa opiskelija-asunnoissa asuminen on suhteellisen edullista. Asumismenoihin voi vaikuttaa paljon myös itse, sillä esimerkiksi ruokakulut ovat monilla yksi isoimmista kuukausimenoista. Opiskelijakämppien vuokriin sisältyy usein netti, sähkö ja vesi, joten asumismenoja lisää lähinnä ruokakulut. Asumalla opiskelijasolussa ja suunnittelemalla syömisensä edullisesti voi isommissakin kaupungeissa elää melko edullisesti. Monet opiskelijat keräävät säästöjä esimerkiksi kesätöistä tai tekevät osa-aikaisia töitä opintojensa ohella saadakseen lisää käyttörahaa.


5. Paljon maksaa solukämppä Helsingissä?

Helsingissä saa soluhuoneen HOAS:in opiskelija-asunnosta noin 200-400 eurolla. Soluhuoneita voi etsiä myös omatoimisesti yksityisiltä markkinoilta esimerkiksi www.kimppakamppa.fi -sivuston kautta. Tällöin hinnat saattavat olla hieman korkeammat.

6. Paljon on opintotuki?

Itsenäisesti asuva korkeakouluopiskelija saa opintorahaa 335,32 euroa ja asumistukea 26,90-201,60 euroa kuukaudessa riippuen vuokran suuruudesta. Käytännössä monet saavat kuitenkin täydet asumistuet, sillä suurin huomioon otettava vuokran suuruus on tällä hetkellä 252 euroa, joka täyttyy monissa tapauksissa. Opintotukeen kuuluu myös valtion takaama opintolaina, jonka suuruus on 400 euroa kuukaudessa. Kaikki edeltävät tiedot koskevat niitä, jotka ovat aloittaneet korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Ennen tätä aloittaneilla opintotuki on hivenen pienempi. Opintotuen määrään voi vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi se, että asuu omilta vanhemmiltaan vuokratussa asunnossa, opiskelee ulkomailla tai asuu esimerkiksi puolisonsa kanssa samassa asunnossa. (Lähde: www.kela.fi)

Voit lukea enemmän opintotuesta Kelan nettisivuilla. Voit käydä myös lukemassa lisää opintojen rahoituksesta Studentumin sivuilta.


7. Tarvitseeko ostaa omia kirjoja?

Tämä on hyvin ala- ja henkilökohtaista. Joillakin aloilla oppimista voi olennaisesti helpottaa muistiinpanojen tekeminen kirjoihin, ja toiset myös oppivat näin paremmin. Silloin kirjoihin pitää satsata korkeakouluopintojen aikana samalla tavalla kuin lukiossakin. Me emme kuitenkaan ole kumpikaan joutuneet kirjoja ostamaan opintojemme aikana, sillä niitä on voinut lainata kavereilta ja kirjastoista.

8. Jos päätyy Helsinkiin opiskelemaan, miten asuminen/työ/opiskelu on vaikeaa?

Kuten edellisissä vastauksissa on todettu, voi asuminen Helsingissäkin olla suhteellisen edullista, jos pääsee asumaan opiskelija-asuntoon. Töiden löytäminen saattaa monilla aloilla olla jopa helpompaa, sillä pääkaupunkiseudulla on paljon työpaikkoja. Toisaalta myös työnhakijoita on paljon, joten töiden hakemista ei ikinä voi sanoa helpoksi. Ne opiskelijat, jotka asuvat kalliimmissa asunnoissa, joutuvat usein tekemään enemmän töitä opintojensa. Osalla töiden tekeminen saattaa hidastaa opintojen etenemistä, kun taas osa saa tutkintonsa valmiiksi tavoiteajassa tai alle, vaikka tekisikin jatkuvasti töitä. Se, kuinka vaikeaksi asumisen, työn ja opintojen yhdistelmän Helsingissä kokee, riippuu paljon henkilöstä ja siitä, kuinka paljon tarvitsee kuukaudessa rahaa elämiseen opintotuen ja -lainan lisäksi.


9. Missä voi opiskella sosiaalityöntekijäksi ja mikä on siitä korkeampi nimike? Missä siihen ja sen tapaisiin ammatteihin on helpoin päästä?

Sosiaalityöntekijäksi opiskellaan yliopistossa opiskelemalla sosiaalityötä joko pääaineena tai sivuaineena. Sosiaalityötä voi siis hakea suoraan opiskelemaan yliopistoon tai suorittaa sosiaalityöntekijän kelpoisuusehdot täyttävät opinnot sivuaineena osana jotain muuta yliopistotutkintoa. Lain mukaan sosiaalityöntekijällä tulee olla ylempi korkeakoulututkinto sekä pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. (Lähde: Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.) Yliopistossa voi opistoja jatkaa maisterin tutkinnon jälkeenkin ja valmistua vaikkapa tohtoriksi. Tällä hetkellä alalla työskentelee myös paljon epäpäteviä työntekijöitä, joten pätevöityneelle työvoimalle on kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla. Lue lisää esimerkiksi tästä Ylen uutisesta.

10. Missä voi opiskella terveystietoa?

Terveystietoa ja terveyskasvatusta voi opiskella Jyväskylän yliopistossa. Lue lisää Jyväskylän yliopiston opintotarjonnasta Studentumin sivuilta. Terveystiedon perus- ja aineopinnot voi suorittaa myös esimerkiksi Tampereen yliopistossa tai avoimen yliopiston kautta. Voit tutustua avoimen yliopiston opetustarjontaan tämän linkin kautta. Terveystiedon oppinaineesta tuttuja juttuja voi soveltaa myös esimerkiksi sairaanhoitajan tai vaikkapa ravitsemustieteiden opinnoissa.

11. Mihin ammatteihin humanistiselta alalta voi valmistua?

Humanistinen ala kattaa käsitteenä alleen hyvin laajan kirjon eri aloja. Humanistisen alan määrittely riippuu siitä, kuinka suppeasti tai laajasti haluaa aloja kategorisoida. Yliopistossa humanististen alojen opiskelijat valmistuvat nimikkeillä humanististen tieteiden kandidaatti tai filosofian maisteri. Me olemme roadshown aikana puhuneet humanistisesta alasta niin, että se koskisi myös monia käyttäytymis- ja yhteiskunta-/valtiotieteitä. Käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteilijät eivät kuitenkaan pääsääntöisesti valmistu nimikkeellä filosofian maisteri. Jos kuitenkin oletetaan, että humanistinen ala koskisi kaikkia “ihmistieteitä”, voidaan sanoa, että humanistisia aloja opiskelevat esimerkiksi kielten ja kirjallisuuden opiskelijat, kasvatustieteen ja psykologian opiskelijat sekä historian ja uskonnon opiskelijat. Tällä määritteellä humanisten alojen osaajia voikin valmistua kaikilta tasoilta ammattikoulusta yliopistoon. Esimerkiksi lasten- ja nuorten ohjaajat (ammattikoulu), sosionomit (amk) sekä opettajat (yliopisto) ovat humanistisen alan osaajia. Lue lisää työelämätietoa humanistiselta alalta täältä.

12. Minkä hintaisia paikalliset pitseriat ovat?

Pitserioiden hinnat taitavat olla aika samankaltaisia joka paikassa. 5-8 eurolla saat hieman hämärän lätyn parhaimpaan aikaan vähillä täytteillä, kun taas lauantaiyönä joudut maksamaan lihamätöstä kymmenen euron luokkaa. Tässä kysymyksessä valitettavasti Studentumin hakukoneesta ei ole paljoa hyötyä, joten kannattaa turvautua muihin hakuportaaleihin. :)


14. Onko siellä hyvää ruokaa? Onko sitä paljon? Onko ruoka maksullista?

Opiskelijaruokailu on maksullista korkeakouluopiskelijalle, mutta noin 2,5 eurolla/kerta saat perussetin eli salaatit, leivät, juomat ja kunnon lämpimän aterian. Korkeakouluopiskelijoille on yleensä myös keittolounas/salaattilounasvaihtoehto sekä kasvisvaihtoehto. Joka päivä löytyy siis varmasti jotain mieleistä!

Jutta: Meillä opintojen aikana saman rakennuksen ammattikoululaisten tekemät jälkiruoat kuuluivat myös hintaan. Minulle lounas olikin aina päivän kohokohta jo yläasteella, ja amkini ruoat ihan tosi maittavan makuisia. Kaverit kävivät välillä syömässä myös vapaapäivinä koululla, koska halvalla sai niin hyvin mahan täyteen loppupäiväksi.

15. Oletteko saaneet töitä koulun kautta?

Jutta: AMK puolella on todella tavallista, että työpaikka aukeaa opiskelujen aikana tai niiden jälkeen joko harjoittelupaikasta, yrityksestä jonne on tehnyt opinnäytetyön tai muiden kontaktien kautta. Siksi näiden yhteistyöyrityksien valintaan käytetään (ja kannattaa käyttää!) todella paljon harkintaa. Minä sain lisäksi CV:ni erinäisiä merkintöjä yhteistyöprojekteista erilaisien yrityksien kanssa.

Teija: Yliopisto-opintoihin kuuluu yleensä harjoittelu, jonka kesto on vähintään kolme kuukautta. Harjoittelujakso saattaa toki olla pidempikin, jos työnantaja ja työntekijä niin sopivat. Harjoitteluiden lisäksi monet opiskelijat tekevät esimerkiksi gradunsa jollekin yritykselle, jolloin tästäkin yhteistyöstä saattaa poikia tuleva työpaikka. Työelämäkontakteja kannattaakin luoda jo opintojen aikana, jotta valmistumisen jälkeen työllistyminen olisi helpompaa. Kuten Jutta jo edellä totesikin, saa CV:seen merkintöjä opintojen aikana myös monenlaisista projekteista ja järjestötoimista.

16. Minkälaiset paperit saitte lukiosta?

Jutta: Numeroarvosanassani keskiarvo huiteli yhdeksän tienoilla, mutta otin ylppäreihin lukemisen ehkä vähän liiankin rennosti. En muista ihan tarkalleen, mutta taisin kirjoittaa M:n paperit. Yhtään laudaturia ei tullut, E:aa ja M:a molempia pari, mutta ruotsin C laski yleistä arvosanaani.

Teija: Jos muistan oikein, lukion päättötodistukseni keskiarvo oli jotain 8-8,5 luokkaa. Ylppäreissä kirjoitin E:n paperit, mutta hajontaa eri aineiden välillä oli paljon. Englannista kirjoitin B:n, mutta kaksi laudaturia reaaliaineista nosti kokonaisarvosanaa ylöspäin. Kirjoitin kaiken kaikkiaan viisi ainetta: äidinkielen, englannin, psykologian, uskonnon ja lyhyen matematiikan.


17. Mitä kuuluu?

Jutta: Tosi jees, kiitti kysymäst! Ihana elämäni rakkaus aurinkoo paistaa just ulkona!

Teija: Kiitos hyvää! Mikäs tässä, kun saa työkseen huristella ympäri Suomea ja jututtaa päivittäin lukioissa mahtavia tyyppejä. :)


18. Eroavaisuudet pääsyvaatimuksissa yliopiston ja ammattikorkean välillä?

Tässä kysymyksessä pitää muistaa erityisesti se, miten paljon eroja eri alojen valintakokeissa on. Yliopistopuolella on hyvinkin eri asia hakea Sibelius-akatemiaan tai Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen kuin vaikkapa kauppakorkeaan, ja toisaalta taas ammattikorkeassa sosionomiksi kuin insinööriksi. Myös eri koulujen painotuksissa voi olla eroja, ja esimerkiksi siinä millä perusteella hakijat kutsutaan valintakokeisiin.

Yliopistossa pyritään suoraan ylempään korkeakoulututkintoon eli maisterin tutkintoon, joten pääsykokeita varten opiskellaan asioita laajemmin kuin ammattikorkeakouluun, ja näin ollen luettavia sivumääriäkin on usein enemmän. Tästä syystä myös pääsykokeiden suoritusajoissa on eroja, eli yliopistojen pääsykokeiden suoritusaika (eli se kauan salissa saa istua) on pidempi. Yliopistojen pääsykokeet perustuvat usein pääsykoekirjoihin tai tieteellisiin artikkeleihin, kun taas ammattikorkeakoulussa saattavat korostua artikkelit, motivaatio (haastattelun osuus) tai vaikkapa ennakkotehtävät. AMK-puolella valintakokeet kattavat usein kirjallisen osion ja haastattelun, kun taas yliopistossa haastatteluja käytetään harvemmin. Joillekin aloille yliopistoissa voi hakea vain yhteen paikkaan ja pääsykoekirjat usein vaihtelevat kaupungeittain, kun taas ammattikorkeakoulussa yhdellä pääsykokeella voidaan hakea monesti useampaan paikkaan.

Ammattikorkeakouluja on enemmän, joten paikkoja on myös enemmän tarjolla. Tästä syystä useampi pääsee sisään, joka nostaa sisäänpääsyprosentteja yliopistoon verrattuna.


19. Onko ollut paineita opiskelussa ja mimmosia?

Jutta: Paineita tunsi opiskeluissa aina silloin tällöin, ja se kuuluu opiskeluun. Etenkin pakollisissa perusopinnoissa vastaan tulee myös kursseja, joissa ei ole niin hyvä tai joista ei pidä, ja silloin kurssit ja tehtävät ovat suorittamista. Minusta paineet ovat kuitenkin olleet enimmäkseen positiivisia, ja siksi itse hakeuduin erilaisiin haastaviin projekteihin opiskeluaikanani. Joskus kalenteri olikin aika täynnä, ja sen hallitsemisen oppi tehdessä. Työelämässä paineita tulee myös kohtaamaan, joten ei minusta opiskelu ikinä liian rankkaa ollut.

Teija: Aina silloin tällöin tulee paineita, itselläni ennemminkin silloin, kun haluan saada jostain kurssista hyvän arvosanan ja työmäärä on suuri. Paineita saattaa tulla myös silloin, kun monien kurssien tentit tai kirjallisten töiden palautukset kasautuvat päällekäin. Töiden kasautuessa pitää vain hoitaa asiat yksi kerrallaan, jotta energia ei kuluisi suuresta työmäärästä hätäilyyn. Itselläni on ollut tässä oppimista, mutta on mukava huomata, että stressinhallintakeinoni ovat parantuneet jatko-opintojen aikana huomattavasti. Painetilanteet ovatkin yksiä tärkeimmistä oppimistilanteista jatko-opintojen aikana. Työelämässä hyvät ajanhallinta- ja paineensietokeinot ovat tarpeen, joten on iso plussa, että niitä saa treenata jo opintojen aikana. Eli ei muuta kuin “peruna kerrallaan” ja pari syvää hengenvetoa, ei ne tehtävät ainakaan panikoimalla lopu!

20. Miksi haalareita käytetään? Mistä väriteemat niihin tulee?

Haalarit ovat osa opiskelijakulttuuria. Haalareista on myös hyötyä, ja esimerkiksi juhlapyhinä tai erilaisten opiskelijatapahtumien aikaan voi haalarin värin perusteella bongata saman alan opiskelijoita tai vaikkapa virittää keskustelua viininpunaisiin haalareihin sonnustautuneiden oikeustieteilijöiden kanssa. Aina ei kuitenkaan pysty haalareiden värin perusteella päättelemään henkilöiden opiskelupaikkoja. Haalareita on niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin vaikka minkä värisiä, ja värit vaihtelevat usein kaupungeittain. Esimerkiksi Teija opiskelee kasvatustieteitä Helsingin yliopistossa ja on remunnut opiskelija-aikansa turkoosit haalarit yllään, mutta muiden yliopistojen kasvatustieteiden opiskelijoilla on muun muassa oransseja, tummansinisiä ja punaisia haalareita. Joillain aloilla väreillä on pidemmät perinteet (kuten oikeustieteellisen viininpunaisilla), kun taas jotkut on päätetty vastikään opiskelijajärjestöissä. Haalareita käytetään opiskelijatapahtumissa ja esimerkiksi korkeakoulujen orientaatioviikoilla, jotta uudet opiskelijat tunnistavat paremmin vaikkapa tuutorinsa. Haalareiden osto ja käyttäminen on täysin vapaaehtoista.


21. Onko ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta valmistuneiden ammateissa suuret tuloerot?

Riippuu paljon alasta ja työtehtävistä, joihin hakeutuu. Eri ammattialojen lähtöpalkkatietoja voi hakea netistä esimerkiksi ammattijärjestöjen sivuilta tai muilta tietoja kokoavilta työelämäsivustoilta. Usein kuitenkin valmistumisen jälkeen lähtöpalkka on pienempi kuin se, minkä kokemuksen ja urallaan etenemisen kautta saavuttaa. Erottelua on vaikea tehdä pelkästään yliopiston ja ammattikorkeakoulujen välillä, sillä palkat vaihtelevat paljon eri alojen välillä. Voit tarkastella eri alojen työllisyys- ja palkkatietoja Studentumin sivuilta työelämosiosta.

22. Missä ihmeen ständillä?

Ständiksi kutsutaan messuilta tuttua asetelmaa, jossa tietyllä alueella on esillä jonkin esittelijän ”tuotteita” ja markkinointimateriaaleja. Meidän ständimme lukioissa on yleensä pöytä, esitetelineet ja roll-up-mainosseinä.


23. Mikä tää studentum on?

Studentum.fi on Suomen suurin yksityinen koulutussivusto, jonne on listattu ja avattu eritasoisia koulutuksia ympäri Suomea saman sivun alle. Lisäksi siellä on paljon tietoa opiskelusta yleensä, opiskelijaelämästä, hakemisesta ja työelämästä. Studentumilta löytyy myös esimerkiksi ammatinvalintatesti ja opiskelija- sekä asiantuntijahaastatteluja. Käy ihmeessä kurkkaamassa, miltä sivusto näyttää, ja hakemassa inspiraatiota jatko-opintojen suunnitteluun! Studentumin sivuille pääset täältä.

24. Onko välivuosi hyvä vai huono ja hakea sen jälkeen opiskelemaan?

Välivuosi voi olla elämäsi paras päätös tai joillekin vastaavasti myös huono päätös. Jos olet hyvin pihalla siitä mitä haluat tehdä, välivuosi antaa sinulle lisäaikaa tämän selvittämiseen. Mutta tämä vaatii työtä, eli nämä ratkaisut eivät synny vain kotisohvalla istumalla, vaan välivuoden aikana kannattaa kokeilla erilaisia juttuja ja etsiä lisää tietoa eri vaihtoehdoista. Lukion päättyessä ikää on vielä sen verran vähän, että välivuodelle on ehdottomasti aikaa, jos tilanne sitä vaatii. Voit lisäksi vaikkapa matkustella, suorittaa opintoja avoimessa yliopistossa tai kansanopistossa, tai tienata tulevia opiskeluaikoja varten, joten kaikkea hyödyllistä tekemistä varmasti löytyy.

Alan vaihtaminen voi hankaloitua tulevan yhteishaku-uudistuksen vuoksi, joten jatkossa voi olla kannattavampaa pitää välivuosi kuin lähteä opiskelemaan alaa, josta ei sitten pidäkään. Kannattaa kuintenkin pitää korvat ja silmät auki yhteishaku-uudistusta koskien, sillä lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, saatika analysoitu niiden vaikutuksia. Välivuosi antaa myös mahdollisuuden lukea kunnolla pääsykokeisiin, etenkin jos pyrit alalle, jonne on vaikea päästä sisään. Mutta samalla välivuoden aikana pitää miettiä elämän rahoittamista toisin kuin opintotuella, ja välivuoden aikana myös esimerkiksi opojen tuki jää puuttumaan. Kannattaa siis miettiä, että onko valmis välivuoden aikana potkia itseään persuksille ja tehdä tarvittavan työn, jotta tulevaisuudensuunnitelmat selkiytyisivät enemmän. Joillekin voi käydä myös niin, että he menevät töihin ja tottuessaan tiettyyn tulotasoon eivät enää hakeudu jatkokoulutukseen. Toisaalta ei ole poissuljettua, että jatkokouluttautuisi vasta myöhemmin, joidenkin vuosien työelämässäolon jälkeen. Voi olla myös mahdollista, että esimerkiksi työelämässä etenisi tehtäviin, joissa tarvittaisiin jatkokoulutusta ja työnantaja tukisi kouluttautumista. Olemme kuitenkin Roadshowlla kehottaneet kaikkia hankkimaan jonkin asteisen jatkokoulutuksen, jotta työnsaanti olisi helpompaa tulevaisuudessa ja olisi helpompi päästä itselleen mieluisiin työtehtäviin.


25. Kuinka paljon välivuosi vaikuttaa lähtöpisteisiin?

Välivuosi ei vaikuta lähtöpisteisiin, eli korkeakouluihin haetaan toisen asteen tutkinnon todistuksella. Vaikka kirjoittaisit syksyllä 2014 ja hakisit kouluun vasta keväällä 2016, lähtöpisteesi muodostuisivat yo-todistuksesi perusteella. Joistain kansanopisto-opinnoista sen sijaan voi saada lisäpisteitä tietyille aloille. Suorittamalla myös tietyn määrän avoimen yliopiston kursseja, voi korkeakouluihin hakea erillis- eli väylähaun kautta.

Yliopisto-opinnot


1. Mikä on rankin ja/tai hermoja raastavin kokemuksesi yliopistossa? Jokin projekti tai palautettava työ, joka vei aikaa ja tuntui vaikealta?

Teija: Tähän mennessä varmastikin haastavimmalta on tuntunut kanditutkielman tekeminen. Aloitan ensi keväänä gradun (yliopistotutkintoon vaadittava lopputyö) kirjoittamisen ja usein yliopisto-opiskelijat kokevatkin sen tekemisen opintojensa haastavimmaksi projektiksi. Gradua tehdään yleensä noin 0,5-1,5 vuotta, joten sen tekemisessä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä. Pro gradu -tutkielma on tieteellinen työ, jossa opiskelija osoittaa hallitsevansa oman alansa tieteellisen käytännön sekä osaavansa soveltaa alan tutkimustietoa ja -menetelmiä. Sekä kanditutkielmassa että gradussa opiskelijalla on oma ohjaaja, joka on apuna tutkimusprosessissa. Joissain yliopistoissa on mahdollista myös tehdä tutkielma yhdessä jonkun toisen opiskelijan kanssa. Tutkielmien tekoa ei kannata kuitenkaan etukäteen jännittää. Omat tiedot ja taidot kehittyvät sen mukaan, kun etenee opinnoissa, joten ei syytä huoleen. Tutkielmien kaltaiset projektit ovat juuri niitä paikkoja, joissa työelämätaidot ja oma osaaminen ottaa hurjia harppauksia eteenpäin.

2. Onko yliopistoelämä rankkaa? xD

Teija: Riippuu vähän, että miltä kantilta asiaa katsoo. Olin itse ensimmäiset kolme vuotta opiskeluistani todella intensiivisesti opiskelijatoiminnassa mukana. Toimin esimerkiksi opiskelijajärjestön puheenjohtajana ja taloudenhoitajana sekä uusia opiskelijoita ohjaavana tuutorina. Opiskelijajärjestöt järjestävät monenlaista tapahtumaa ja niillä pystyykin täyttämään kalenterinsa helposti. Jos on kaikessa mukana, voi tämä tuntua opintojen ohella välillä rankaltakin. Itse kuitenkin koen, että juuri opiskelijatoiminnan kautta luodut kontaktit ja järjestötoiminnassa opitut taidot ovat yksiä tärkeimmistä tekijöistä silmällä pitäen esimerkiksi tulevaa valmistumisen jälkeistä työelämää.


3. Millä prosentilla lääkikseen pääsee?

Me olemme Roadshow-syksyn aikana tavanneet todella paljon opiskelijoita, joiden haaveissa on lääkis. Mukava kuulla, että Suomessa löytyy lääkäreitä myös tulevaisuudessa, sillä ainakin tällä hetkellä lääkäreillä on erittäin hyvät työllisyysnäkymät! Kannattaa kuitenkin muistaa, että lääkis on erittäin haastava vaihtoehto niin pääsykokeiden kuin myös opintojen kannalta. Olemme kuitenkin painottaneet opiskelijoille, ettei pääsykokeiden sisäänpääsyprosentteja kannata liikaa tuijotella, vaan kurkottaa rohkeasti kohti unelmiaan. Tässä muutama ote lääkiksen pääsykokeisiin liittyen Studentumin sivulta:

“Painotukset vaihtelevat yliopistoittain, mutta pääsääntöisesti yhteispisteissä otetaan huomioon neljä yo-koetta (poikkeuksena Helsingin yliopisto, jossa pisteitä saa viidestä yo-kokeesta). Yo-kokeiden pisteytyksessä kiinnitetään erityistä huomiota biologian, kemian, fysiikan sekä matematiikan arvosanoihin. Hyvästä yo-todistuksesta voi siis olla apua, mutta sisäänpääsy edellyttää myös erinomaista onnistumista pääsykokeessa”

“Kokeessa tulee hallita pääsykoekirjallisuus erinomaisen hyvin, sillä tehtävät ovat haastavia ja moniulotteisia.”

Pisterajat vaihtelevat kouluittain melko paljon. Huomiota kannattaa kiinnittäätilastoissa myös siihen, kuinka moni on hakenut opiskelemaan ja kuinka moni todella on ollut istumassa pääsykokeissa. Lisäksi koesalissa istuvista henkilöistä osa on ollut enimmäisellä kerralla esimerkiksi vain tunnustelemassa koetilannetta ja katsomassa sen vaativuutta. Toki tässäkin on varmasti alakohtaisia eroja, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, ettei sisäänpääsyprosentit kerro aina ihan koko totuutta. Tässä muutama esimerkki lääkiksen hakijatilastoista (2013):

Helsingin yliopistolle haki 1597 hakijaa, joista pääsykokeeseen osallistui 1047 henkilöä. Noin kolmasosa jätti saapumatta paikalle. Valintakokeissa olleista hyväksyttiin 123 henkilöä, eli 11,7 %. Yhteispisteillä (yo-tutkinto+pääsykoe) piti saada vähintään 86,78/117 pistettä, ja pelkillä valintakokeen pisteillä 47,063 / 72.

Itä-Suomen yliopistoon haki 1215 hakijaa, joista 959 hakijaa osallistui valintakokeeseen. Sisään pääsi 17,5% eli 168 hakijaa. Pääsykokeista pisteitä piti saada vähintään 32,34 / 72, ja yhteispisteillä yltää tulokseen 104,95 / 156.


4. Mitä eri aloja ja työpaikkoja löytyy kasvatustieteiden opiskelijoille ja niistä valmistuvalle?

Kasvatustieteiden koulutuksessa tarkastellaan ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä miten näitä voidaan edistää kasvatuksen ja opetuksen avulla. Kasvatustieteiden koulutuksesta valmistuneet toimivat työelämässä esimerkiksi erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Kasvatustieteilijät voivat työskennellä erilaisissa koulutus-, ohjaus- ja opetustehtävissä esimerkiksi aikuiskouluttajina, uraohjaajina tai vaikkapa henkilöstöhallinnon puolella. Kasvatustieteilijöitä työskentelee laajasti eri sektoreilla työelämässä: yrityksissä, järjestöissä, valtiolla tai kunnissa. Yleisen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto ei valmista suoranaisesti opettajan ammattiin, mutta suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot, voi kasvatustieteilijä toimia esimerkiksi aikuisopetuksen tehtävissä.

Myös muun muassa luokanopettajat, erityisopettajat sekä opinto-ohjaajat ovat kasvatustieteiden maistereita, jotka työllistyvät ennemminkin opetus- ja ohjaustehtäviin eri koulutusasteille. (Lähteet: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto)

Teija: Kasvatustieteiden opiskelija voi vaikuttaa työllistymiseensä myös muun muassa sivuaineopintojensa kautta. Monet kaverini ovat opiskelleet esimerkiksi Aalto-yliopistossa työpsykologiaa ja johtamista ja ovatkin sijoittuneet työelämässä muun muassa rekrytointitehtäviin ja muihin henkilöstöhallinnon tehtäviin. Itselläni on tavoitteena suorittaa vielä kasvatustieteiden maisterin tutkinnon jälkeen opinto-ohjaajan opinnot Jyväskylän tai Itä-Suomen yliopistossa ja valmistua opinto-ohjaajaksi.


5. Paljonko töitä opinnot yliopistossa vaativat?

Yliopisto-opintojen vaatima työmäärä vaihtelee aloittain. Kaikilla aloilla opiskelu vaatii melko paljon, ja harvalla alalla tenteistä läpi pääsemiseen riittää edellisenä iltana aineiston läpikäyminen. Yliopisto-opinnoissa pätee samat periaatteet kuin lukiossakin, eli kurssien teettämää työmäärää kannattaa jakaa mahdollisimman tasaisesti koko periodin ajalle (eikä esimerkiksi jättää lukemista pelkästään tenttiä edeltävälle illalle). Lukemisen määrä riippuu myös paljon siitä, järjestetäänkö kurssilla lähiopetusta vai perustuuko kurssi vain esimerkiksi kirjatenttiin. Mitä enemmän kurssi sisältää opetusta ja muita tehtäviä, sitä vähemmän on luettavaa tenttiin. Opiskelutavat ja -tyylit voivat vaihdella huomattavasti myös aloittain. Esimerkiksi monilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla voi olla olennaisempaa hallita laajasti eri tyyppisiä kokonaisuuksien ja osata soveltaa tietoa monipuolisesti, kun taas vaikkapa oikeus- tai lääketieteissä voi olla hyvinkin olennaista muistaa pikkutarkkaa nippelitietoa.

Yliopisto-opintojen perusperiaatteisiin kuuluu akateeminen vapaus, joka käsittää esimerkiksi opiskelijan vapauden ja oikeuden oppia, tehdä opiskeluun liittyviä valintoja, suunnitella opintojaan ja osallistua opetukseen. Tähän liittyen vastakohtana tulee myös opiskelijan akateeminen vastuu, eli velvollisuus opiskella aktiivisesti ja ottaa vastuuta omasta oppimisesta ja opintojen etenemisestä. Opiskelija päättää itse, miten toimimalla ja mihin osallistumalla hän oppii itse asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. (Lähde: Vaasan yliopisto)

6. Millaisia yliopiston tentit ovat?

Teija: Yliopistossa tentit vaihtelevat todella paljon riippuen opiskelualoista tai vaikkapa kurssien opettajista. Omassa oppiaineessani, yleisessä ja aikuiskasvatustieteessä, lähes kaikki tentit koostuvat esseekysymyksistä. Tentit ovat yleensä melko haastavia ja vaativat opiskellun aihealueen syvällistä osaamista ja soveltamista. Olen opiskellut monia eri sivuianeita käyttäytymistieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja pääsääntöisesti tentit ovat olleet hyvin samanlaisia joka oppiaineessa, eli esseekysymyksiin on vuosien varrella tullut paljon vastailtua! Helsingin yliopistossa valitotieteellisessä tiedekunnassa on lähivuosina otettu käyttöön enemmän verkkotenttejä, joita voi tehdä vaikkapa omalta kotikoneelta käsin. Vaikka verkkotenteissä voi olla kirja mukana, eivät ne ole välttämättä sen helpompia kuin perinteiset tentit. Verkkotenttien kysymykset on tehty niin, ettei tentin aikana ole enää aikaa perehtyä uuteen tietoon, ja usein itse katsonkin kirjoista tentin aikana vain oikeat lähdeviitteet vastauksiini.

Lukioon verrattuna tenttiin luettavaa materiaalia on paljon enemmän. Tekemissäni tenteissä on ollut noin 300-1200 sivuisia materiaalipaketteja, riippuen siitä, kuinka monta opintopistettä tenteistä on saanut. Opintopisteiden lisäksi luettavan materiaalin määrään vaikuttaa se, paljonko kurssi on sisältänyt lähiopetusta ja muita tehtäviä. Jos esimerkiksi viiden opintopisteen kurssi koostuu vain tentistä, tarkoittaa se 135 tunnin itsenäistä työtä (1 opintopiste = 27 tuntia työtä). Tähän täytyy kuitenkin sanoa se, etten itse ole varmaan ikinä lukenut edeltävän kaltaiseen tenttiin 135 tuntia. Sivumäärät saattavat kuulostaa hurjalta, mutta yliopisto-opintojen aikana kehittyy varmasti nopea lukutekniikka, jossa poimii tekstistä vain ne olennaisimmat kohdat. Tenttiin lukeminen kannattaa aloittaa jo heti kurssin alkaessa, jotta päivittäinen luku-urakka ei olisi niin suuri. Itselläni kuitenkin lukeminen kasaantuu usein muutamalle päivälle ennen tenttejä, joten nopeasta lukutekniikasta on hyötyä. :)


7. Kannattaako yliopistoon mennä? Miksi kannattaisi hakea ylipistoon?

Teija: Ehdottomasti kannattaa ainakin hakea, jos löytää yliopistosta jonkin itseään kiinnostavan alan! Yliopistossa opiskelu kehittää paljon hyödyllisiä taitoja, joita voi myöhemmin soveltaa työelämässä. Jo yksissään vaativien tieteellisten kysymysten äärellä painiminen opettaa sietämään epämääräisiä ja moniuloitteisia ongelmia, joihin harvoin löytyy yhtä ja ainutta oikeaa vastausta. Asioita oppii tulkitsemaan monilta eri kanteilta, ja tästä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa työelämässä. Itselleni palkitsevinta on ollut näin viimeisinä opiskeluvuosina huomata, kuinka opiskellut teoriat eivät enää heilukaan erillisinä kokonaisuuksina päässäni, vaan huomaan soveltavani opittuja tietoja jatkuvasti eri tilanteissa, esimerkiksi vaikkapa aamun lehteä lukiessani tai lukiovierailuilla Roadshown aikana!

8. Jos ei ole lukutoukka, niin kannattaako edes harkita yliopistoa?

Teija: Itse en ole koskaan ollut (enkä ehkä koskaan tule olemaankaan) mikään sen kummempi lukutoukka. Yläasteella ja lukiossa kokeisiin lukeminen oli minulla aina työn ja tuskan takana. Jatko-opinnoissa on kuitenkin se ero aikaisempiin opintoihin nähden, että niissä opiskellaan alaa, joka itseä todella kiinnostaa. Ainakin itselläni tämä on tuonut aivan uutta motivaatiota lukemiseen. Välillä on ollut tenttejä, joissa tenttikirjallisuus vie suorastaan mukanaan kun käsiteltävät teemat ovat niin mielenkiintoisia. Toki täytyy sanoa, että on ollut myös niitä “pakkopulla-tenttejä”, joihin lukeminen ei ole ollut niin helppoa, mutta kuitenkin voin sanoa, että tälläinen epälukutoukkakin pärjää hyvin yliopistossa. Muutamilla “ei-niin-lukutoukilla” kavereillani on ollut samankaltaisia fiiliksiä jatko-opintojensa aikana. He ovat kertoneet myös siitä, kuinka esimerkiksi kauppatieteiden tai teknillisen alan opiskelu yliopistossa on ollut hyvinkin käytännönläheistä, joskin tentteihin täytyy kuitenkin yleensä lukea jonkin verran. Monilla aloilla opiskelijat järjestävät myös erilaisia lukupiirejä tai opiskelijoiden kesken leviää myös tiivistelmiä tenttikirjoista, ja näiden avulla tentteihin lukeminen helpottuu huomattavasti. Ei siis kannata leimata itsenään sen perusteella, onko tähän astisissa opinnoissaan pitänyt lukemisesta. Jos löydät yliopistosta itseäsi kiinnostavan alan, kannattaa sinne ehdottomasti ainakin hakea!

9. Onko yliopistossa paljon mukavia ihmisiä?

Teija: On! Ensimmäisten vuosien aikana tulee ehkä hengailtua enemmän oman alan opiskelijoiden kanssa esimerkiksi ainejärjestötoiminnan kautta. Kannattaa myös hakeutua mukaan toimintaan, jossa tapaa muidenkin alojen opiskelijoita, sillä yleensä monitieteisessä porukassa syntyy mielenkiintoisimmat keskustelut! :) Yliopistoihin tulee yleensä mukavasti väkeä eri puolilta Suomea ja vaihtareita maailmalta, joten monenlaisten tyyppien kanssa tulee vuosien varrella hengailtua.


10. Onko yliopisto-opiskelu pitkästyttävää tai tylsää?

Yliopisto-opinnot kestävät yleensä noin viisi vuotta, joten niiden aikana ehtii kokea jos jonkinlaisia tunteita. Esseiden kirjoittaminen ja tenttiinluku tuntuu varmasti ajoittain puuduttavalta, mutta siihenkin auttaa se, jos opiskeltavat asiat yhdistää päässään käytännön esimerkkeihin ja ongelmiin, jolloin ne tuntuvat heti paljon mielekkäämmiltä. Pitkästyttävyyden ja tylsistymisen tunteet eivät kuitenkaan aina ole pahasta. Jälkikäteen katsottuna toivottavasti osaa myös huomata sen, kuinka erilaisten tunteiden kanssa palloilu on itse asiassa kehittänyt paljon hyödyllisiä taitoja itsessään.

Kannattaa muistaa, että opiskeltavat asiat ovat aina jollain tapaa oman akateemisen asiantuntijuuden kannalta olennaisia, ja yksi tärkeä osaamisalue onkin hallita suuria tietomääriä, poimia niistä olennaiset seikat ja selviytyä joskus jopa mahdottomiltakin tuntuvilta projekteista. Esimerkiksi gradututkielman tekeminen tuottaa monille yliopisto-opiskelijoille harmaita hiuksia. Gradun tehtyä voi kuitenkin kertoa esimerkiksi tulevissa työhaastatteluissa, kuinka on kykenevä saattamaan loppuun niinkin haastavan projektin kuin tieteellisen, jopa 100 sivuisen tutkielman.

11. Mitkä aineet kirjoituksissa on hyödyks oikiksessa?

Seuraavassa on suora lainaus Studentumin oikeustieteellisen pääsykoesivulta:
“Ylioppilastutkinnon arvosanoista annettavat lähtöpisteet vaihtelevat yliopistojen välillä. Helsingin ja Turun yliopistoissa otetaan huomioon neljä eniten pisteitä antavaa yo-koetta, kun taas Lapin yliopistossa otetaan huomioon enintään kuuden kokeen tulos. Yhteistä yliopistojen painotuksissa on äidinkielen kokeen suuri merkitys. Myös yo-kokeen tuloksista saatavien lähtöpisteiden painotus opiskelijavalinnassa vaihtelee hieman, mutta yleisesti ottaen pääsykokeen tuloksella on yhteispistevalinnassa suurempi painoarvo.”

Ammattikorkeakouluopinnot


1. Millaiset pääsykokeet/vaatimukset on sairaanhoitajaksi?

Sosiaali- ja terveysalan valintakokeessa arvioidaan alalle soveltuvuutta arvioimalla motivaatiota, sosiaalisia valmiuksia ja oppimis- ja työskentelyvalmiuksia. Valintakoe sisältää valintakokeeseen valmistavan tehtävän, haastattelun sekä yksilö- ja/tai ryhmätehtäviä. Ryhmä- ja yksilötehtävät voivat sisältää erilaisia osioita, esimerkiksi ryhmätilanteen, toiminnallisen ryhmäkokeen, psykologisen henkilöarvioinnin, aineistokokeen, kielikokeen tai kirjallisen kokeen.

Sairaanhoitajan opintoihin liittyen arvioidaan usein vahvasti motivaatiota, sillä opiskelemaan halutaan opiskelijoita, joiden henkinen kestävyys ja motivaatio ylittävät raskaatkin päivät ja työnkuvan. Opiskelijalla ei myöskään saa olla tiettyjä fyysisiä rajoituksia, jotka hankaloittaisivat liikaa työssä suoriutumista. Sairaanhoidon koulutusohjelmaan on kuitenkin monenlaisia pääsykokeita ja vaatimukset saattavat vaihdella oppilaitoksittain. Tutustu siis itseäsi kiinnostavat oppilaitoksen vaatimuksiin heidän omien nettisivujensa kautta. Voit myös lähettää monille oppilaitoksille Studentumin sivujen kautta yhteydenottopyynnön, jos haluat heiltä henkilökohtaisesti vastauksen mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin.

2. Plastiikkakirurgiaan liittyviä sairaanhoitajan opintoja?

Suomessa ei ole sellaista sairaanhoitajan erikoistumisalaa kuin plastiikkakirurginen sairaanhoitaja. Usein sairaanhoitajia kutsutaan etunimikkeillä sen mukaan, mikä heidän työnkuvaansa kuuluu ja/tai mistä on kokemusta, (esim. anestesiahoitaja, diabeteshoitaja). Plastiikkakirurgista uraa halajavan sairaanhoitajan kannattaa hakeutua harjoitteluun kyseiselle alalle saadakseen jalkaa oven väliin.


3. Millaisia pääsykokeita on ammattikorkeeseen?

Ammattikorkeiden pääsykokeet vaihtelevat opiskeltavan alan ja opinahjon mukaan. Usein pääsykokeisiin kuuluu kirjallinen osio sekä haastattelu. Kirjalliseen osioon annetaan yleensä materiaalit etukäteen opiskeltavaksi, mutta esimerkiksi sosiaalialan kirjallisiin kokeisiin eli soveltuvuuskokeisiin ei kovin paljon voi valmistautua. Ne mittaavat enemmän alalla vaadittavia taitoja, kuten esimerkiksi paineensietokykyä, järjestelmällisyyttä ja psykologisia ominaisuuksia. Monien alojen pääsykokeisiin kuuluu myös jonkinlainen matemaattinen osio, jonka haastavuus riippuu alasta. Insinöörit saavat treenata tosissaan pääsykokeisiin, kun taas liiketaloudessa pärjää perushyvällä lyhyellä matikalla. Etenkin luovilla aloilla ennakkotehtävien painotus on hyvin tärkeää.

4. Onko ammattikorkeakoulussa Aalto-yliopistoa vastaavia suunnittelu ja/tai elokuvan käsikirjoitus ja –ohjaustutkintoja?

Aalto-yliopiston tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joten ammattikorkeakoulututkinnot vastaavat periaatteessa kestoltaan kandidaatin tutkintoa. Tutkinnot eivät ole siis täysin samanarvoisia tasoltaan eivätkä siksi myöskään sisällöltään. Medianomin tutkinnosta löytyy kuitenkin esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulusta elokuvan ja television linja. jossa voi erikoistua myös käsikirjoittamiseen.

Opiskelijavieraamme Tiia Seamkista kertoi, että heidän tapahtumatuotannon opintoihinsa kuului paljon myös elokuvien katselua ja oppilaitos mahdollisti myös omien elokuvien kuvaamisen lainaamalla esimerkiksi kalustoa. Luovilla aloilla onkin usein tärkeää, että omista taidoista on näyttöjä. Näitä voi kerätä opiskelun lisäksi käärimällä omat hihansa ja alkamalla toimimaan. Myös kansanopistovuoden aikana voi kerätä tätä kokemusta vaikkapa pääsykokeita varten.


5. Kauanko nykyinen poliisin koulutus kestää?

Poliisikoulutus uudistuu vuonna 2014. Peruskoulutuksesta tulee ammattikorkeakoulutasoinen eli jatkossa kaikki uudet poliisit suorittavat amk-tutkinnon. Uusi 180 opintopisteen tutkinto antaa kelpoisuuden miehistövirkoihin, esimerkiksi vanhemmaksi konstaapeliksi. Koulutus kestää noin kolme vuotta. Uuteen tutkintoon kuuluu noin vuoden pituinen työharjoittelu poliisiyksikössä. (Lähde: polamk.fi)


6. Onko ammattikorkeakoulussa paljon mukavia ihmisiä?

Jutta: Ammattikorkeakouluissa opiskelevat ovat tosi mukavia tyyppejä. On mukava opiskella sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat samantyylisistä asioista kiinnostuneita. Lisäksi korkeakouluopintoihin yleensäkin tulee ihmisiä ympäri Suomen, joten samalla saa tutustua ihan erilaisiin ihmisiin kuin vaikkapa lukiossa. Ikinä ei ole luokassa joutunut miettimään, etteikö ryhmätöitä varten löyisi sopivaa porukkaa tai tunnilla juttelukaveria.

Olipas taas kysymyksiä kerrakseen! Toivottavasti vastauksistamme oli apua, mutta muistathan vielä tarkistaa esimerkiksi eri koulutusten hakutiedot erikseen opoltasi, oppilaitoksen omilta nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä oppilaitokseen ennen yhteishakuja.

Rentouttavaa joulunaikaa kaikille!

Terkuin,

Jutta & Teija