Viimeiset vinkit ja isoista isoin kiitos!

10 003 kilometriä, 29 kaupunkia, 45 lukiota, kolmet messut, kolme varuskuntaa, lukematon määrä unelmia. Esimerkiksi tätä on ollut Studentum Roadshow 2014-2015!



Viimeisen Roadshow-viikkomme aikana keksimme jatkuvan vitsin siitä, kuinka meidän pitäisi tehdä räppi kiertueen aikana monesti toistelemistamme lausteista. Se menisi jotakuinkin näin, ihan millä vaan biitillä:

“Mikäs susta tulee isona?
Mi-mi-mikä susta tulee isona?
Mitäs sä oot aikonut lukion jälkeen?
Minkäslaiset jutut sua kiinnostaa?
Mikä su-su-su-just susta tulee isona?

Tse-tse-tse-tse-tse-tsemppiä!
No mut hei, tsemppiä!
Se, se, se on ihan okei ettet vielä tiedä!
Hyvä siitä tulee!
Nyt vaan pitää jaksaa lukee!
Kuulostaa ihan mahtavalta-lta-lta-lta!
Hei, otat hei nyt ekana kirjotukset haltuun,
ja sitten vaan unelmia kohti!
Älä hei pelkää,
kyllä se sun tie sieltä aukee!”

Tässä tiivistyy ehkä ne tärkeimmät, mitä olemme lukioilla, messuilla ja varuskunnissa halunneet sanoa, ja se prosessi, jonka jokainen käy läpi omaa tulevaisuuttaan miettiessään. Ensinnäkin, oman tulevaisuuden suunnittelemiseen ja ajattelemiseen kannattaa käyttää aikaa. Kukaan muu ei keksi sitä oman itsensä puolesta. Kannattaa pohtia esimerkiksi lempiaineita ja sitä miksi niistä tykkää, tapoja joilla haluaisi työskennellä ja niitä ympäristöjä missä haluaisi työskennellä. Joskus pohtiminen kannattaa aloittaa vaikkapa siitä, mitä ei ainakaan halua tehdä. Jatko-opinnot tarjoavat myös paljon sellaisia vaihtoehtoja, joista lukiolaisella ei välttämättä vielä ole kokemusta tai tietoa, mutta onneksi niistäkin löytyy etsivälle tietoa. Me olemme olleet onnekkaita saadessamme jakaa tätä tietoa ja usein myös kuulla, kuinka “Tästä oli oikeasti paljon apua”.

Toinen asia, jota haluamme painottaa, on usko itseensä. Sitten kun sen oman jutun löytää, pitää uskaltaa sanoa ääneen “Hei tää kuulostaa hyvältä”, uskoa itseensä ja sitten vaan jaksaa painaa sitä kohti.

Ja se tärkein, mitä me olemme oppineet omilla poluillamme, kaikkien meidän opiskelijavieraiden ja myös monien opettajien tarinoista on se, että kenenkään meistä polku unelmiin ei ole ollut suora. Monille siellä välissä on pettymisiä ja niistä nousemisia, välivuosia eli omia vuosia, suunnan vaihtamista ja mielen muuttamista. Ja silti työelämä on nykyään sellaista, että täysin samankin polun käyneet henkilöt voivat päätyä eri puolille maailmaa, täysin erilaisiin tehtäviin. Ehkä se juuri elämässä ja opiskeluissa on parasta. Unelmoiminen, onnistuminen ja ennalta-arvaamattomuus.

Kiitos kaikille teille, jotka ollaan saatu ilolla ja onnella tavata tämän puolivuotisen aikana. Meidän duuni on ollut parasta, ja teistä jokainen on ollut tekemässä siitä sitä. Olette olleet niin inspiroivia, että välillä me olemme joutuneet pohtimaan omiakin polkujamme tosissaan tai vastaavasti saatu uskoa sille, että olemme tehneet tähän mennessä juuri niitä oikeita valintoja. Välillä te olette olleet niin vaatimattomia ja ujolla tavalla lupaavia, että teille tekisi mieli valaa roppakaupalla uskoa omiin unelmiin. Obaman sanoja lainataksemme: “Yes, you can!”. Monet teistä on ollut myös aivan pihalla, mutta niin oltiin aikanaan mekin ja pystytään kokemuksen äänellä hymyilemään ja lupaamaan, että kaikki järjestyy kyllä.

Viimeistä kertaa, tsemppiä valintoihin ja hyvä siitä aina lopulta tulee!

Haikein, mutta onnellisin terkuin,

Jutta & Teija

Komiat pärjää aina!

Viimeisellä Roadshow-viikolla suuntasimme auton nokan kohti Etelä-Pohjanmaata ja Seinäjokea. Hikipedia kertoo, että pohjalainen mies on rehellinen, suoraselkäinen, yritteliäs ja ehdottomasti aina oikeassa, vaikka onkin useimmiten väärässä. Pohjalainen nainen sen sijaan on henkisesti voimakas, monitaitoinen ja itsetunnoltaan vahva (Oulun maaseutukeskus). Me tapasimme reissullamme molempia, ja etelä-pohjanmaalainen asenne ihastuttikin meitä kaikessa komeudessaan. Komiat pärjää aina, ja niin uskomme pohjanmaalaisten lukiolaistenkin pärjäävän!

Aloitimme siis viikkomme Seinäjoen lukiolta tiistaina. Pääsimme puhumaan abeille heti aamulla rehtorin abi-infon jälkeen, ja näin saimme katseen päivää varten suunnattua jo jatko-opintoihin. Lukiolaiset ehkä vähän arastelivat tulla ständillemme itse, mutta juttua riitti kun heitä meni vähän häiritsemään. Saimmekin kerättyä kasaan yhden hienoimmista “Mikä susta tulee isona?”-kyselyistämme. Muutamille heräsi myös kiinnostusta ja kysymyksiä meidän omista opiskelijatarinoistamme, ja onneksemme he rohkaistuivat tulemaan kysymään niistä lisätietoa.

Monilla jututtamillamme tytöillä oli Seinäjoella mielessä erilaiset opettajan opinnot. Me epäilimme tämän johtuvan mahtavista opettajaesikuvista, mutta opo epäili vaatimattomasti opiskelijoiden haluavan vain suoriutua esikuviaan paremmin. Niin tai näin, ainakin alun kuvausta ajatellen tytöistä tulee varmasti hyviä opettajia!

Mukanamme Seinäjoen lukiolla ja myöhemmin myös messuilla oli Alkiota edustamassa Jenniina. Jenniina naureskeli olevansa kansanopistokierteessä, koska opiskelupaikan edelleen antaessa odottaa itseään hän alkoi Alkion jälkeen opiskelemaan Etelä-Pohjanmaan opistolla. Me uskomme, että Jenniinan motivaatiolla paikka äidinkielen opettajan, sosiaalitieteiden tai kielten opiskelun parissa aukeaa varmasti pian, ja välivuodetkin on tullut käytettyä omia taitoja hioessa.

Kuulimme eräältä lukion opettajaharjoittelijalta mietteitä ja kokemuksia myös Helsingin valtiotieteellisessä opiskelusta. Hän oli hakenut ensin Tampereelle yleisen valtio-opin linjalle, mutta sanoi olleensa pääsykokeessa aivan pihalla niin sanotusta valtiotieteellisestä vastaustekniikasta. Vastauksissa pyöriteltävät käsitteet ovat yleensä laajoja, teoreettisia ja korkealentoisia, mutta tehtävien arvostelussa painotetaan ytimekkyyttä ja olennaisten asioiden esiintuomista. Seuraavana vuonna paikka hänelle aukesi kuitenkin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan poliittisen historian ohjelmasta, jossa hän sanoi vastaustekniikan olevan enemmän historioitsijan kaltaista. Välillä opiskelupaikka jääkin kiinni juuri siitä, teoria on hallussa mutta oikea tekniikka ei. Onneksi oikeaa vastaustekniikkaa tai omia opiskelutaitojaan voi prepata pääsykokeita varten esimerkiksi valmennuskursseilla, jos siihen kokee tarvetta. Myös jo usein mainitut kansanopistot ovat oivallisia paikkoja kerryttää lisää jatko-opinnoissa tarvittavia taitoja, jos opiskelupaikka ei avaudu ensimmäisellä yrittämällä.

Keskiviikko kirkastui kauniina ja ajelimme kymmenisen kilometriä Seinäjoen keskustasta Nurmon lukioon. Jotkut muistot haalenevat ajan kanssa, ja olimme jo ihan omilta kouluajoilta ehtineet unohtaa miten rapsakassakin pakkasessa pidettiin ilolla ulkoliikuntatunteja. Alakoululaiset viilettivät naurun saattelemana jääkiekkokentällä, vaikka pakkanen sai ainakin meidät hytisemään jo lyhyessä ajassa. Lämpimään lukioon päästyämme asettauduimme aulaan, jossa kokeeseen valmistautui ja hengasi mukava määrä lukiolaisia. Heidän ja Seinäjoen ammattikorkeakouluun opiskelijavieraan Tiian kanssa jutellessa päivä vierähti kuin siivillä. Pahoittelumme kuvien puutteesta näiltä vierailulta, kiireessä kuvien ottaminen meinasi suorastaan unohtua! Pääsimme juttelemaan Nurmossa taas esimerkiksi luokanopettajan ja aineiden opettajan tutkintojen eroista, mitä tehdä välivuoden aikana sekä siitä, miten voisi prepata niitä taitoja, jotka vielä lukiossa tuntuvat haastavilta. Vaikka jokin asia tuntuisi vielä toisen asteen opintojen jälkeen vaikealta, voi sitä vielä jatkossa prepata vaikka millä mitalla. Muutamia opiskelijoita mietitytti Nurmon lukiossa esimerkiksi heikko opintomenestys kielissä. On kyse sitten esiintymisestä, kielitaidosta tai vaikkapa matemaattisesta osaamisesta, kaikenlaisia taitoja voi vielä myöhemminkin hioa. Jatko-opintojen aikana monet eri taidot hioutuvat paremmiksi, ja niitä voi hioa aiemmin mainittujen opiskelutapojen lisäksi myös vaikkapa erilaisia harrastuksia ja työtehtäviä tekemällä. Ei siis huolta, vaan täysillä eteenpäin kohti uusia kokemuksia!



Keskiviikkoiltana suuntasimme vielä Seinäjoki Areenalla pidetyille Opinlakeus-messuille. Messuilla esiteltiin sekä korkeakouluja, ammatillista koulutusta, lukioita, yritysideoita kuin järjestöjäkin. Hulina oli hyvä, ja messuohjelmaankin panostettu. Arvontalaatikkomme täyttyi nopeasti, ja kuulimme hyvinkin erilaisista tulevaisuudensuunnitelmista. Eräskin henkilö oli vaihtanut ekonomin uralta hevosalalle, ja toinen hiusalalta merkonomiksi. Monilla olivat mielessä myös jatko-opinnot, ja esimerkiksi Centrian opiskelijavieraamme Minjan sosionomiopinnot kiinnostivat monia. Tätäkin enemmän kiinnostivat tosin Centrian kautta jaossa olleet kumiankat! Oli myös mukava huomata ammatinvalintatestimme osuvan usein “oikeaan”, joka ehkä parhaiten näkyi erään koulun historian opettajan/opon/atk-vastaavan kohdalla, jonka vahvimmiksi ominaisuuksiksi testi nosti humanistisuuden, huolehtivaisuuden sekä teknisyyden.

Viimeiset messut, viimeinen työpäivä, surku!

No kyllä me vähän hymyiltiinkin...

Centrian ankat olivat huippumenestys!

Homma pulkassa!

Mukavien viimeisten messujen jälkeen ständin pakkaaminen sujui rutiinilla kuin tanssi. Lähdimme ajamaan viimeistä kertaa kohti Helsinkiä tyytyväisinä, mutta samalla haikeamielisinä. Mutta mikä mahtava tapa olikaan päättää Roadshow Seinäjoelle!

Rentouttavaa viikkoa kaikille!

Terkuin,

Jutta & Teija

Ps. Tässä vielä kuva Teijasta, kun hän vielä viimeisen kuun aikana sai todistetusti meidän älypelipallon ratkaistua!

Potkua uralle kansainvälisistä kauppatieteen opinnoista!

Tässä vielä yksi mielenkiintoinen opiskelijatarina siitä kuinka kansainvälisyyden voi yhdistää omiin jatko-opintoihinsa mielenkiintoisella tavalla. Elämä ja opiskelut ovat vieneet 26-vuotiasta Helsingistä kotoisin olevaa Essiä mantereelta toiselle. Essi opiskelee tällä hetkellä Estonian Business Schoolissa Helsingissä, mutta pitää ovet avoimena tulevaisuudessa myös ulkomaille.

”Aloitin itse asiassa kandidaatin opinnot vuonna 2010 Yhdysvalloissa. Hain itse suoraan kouluun, eli minulla ei ollut minkäänlaisia opintotoimistoja tms. välikätenä tai apuna haussa. Pääaineenani oli General Business. Tiesin jatkavani tutkintoa Suomessa, joten valitsin Amerikassa ainoastaan pääaineeni kursseja. Vuoden 2012 keväällä tulin takaisin Helsinkiin. Muutama tuttuni oli valmistunut Tallinnasta EBS:tä, ja kuulin sitä kautta, että EBS oli avannut myös Helsinkiin pisteen.

Ennen jatko-opintojani suoritin merkonomin tutkinnon Helmi liiketalousopissa. Valmistuttuani ammattikoulusta tein täysipäiväisesti muutaman vuoden töitä, kunnes lähdin sitten Jenkkeihin opiskelemaan liiketalouden kandidaatin tutkintoa. Hain kesällä 2012 Estonian Business Schooliin ja pääsin valintahaastatteluun, joka pidettiin englanniksi ja tein myös englannin ja matikan lyhyet testit. Minulle myös kerrottiin, että kurssien hyväksilukeminen (transfer) Amerikan koulustani olisi mahdollista, ja päästyäni sisään kurssini kääntyivät muitta mutkitta.

EBS Helsingissä opiskelu on ollut joustavaa ja monipuolista. Opintoja Helsingin päässä on keskimäärin 2-3 päivää viikossa, joten työnteko opintojen ohella on mahdollista. Opetuskieli on egnlanti, mikä takaa hyvän pohjan jatkoa ajatellen.

EBS Helsinki on aivan loistava vaihtoehto kaikille kansainvälisestä liiketaloudesta (markkinointi tai finanssipuoli) sekä itsenäisemmästä opiskelusta kiinnostuneille. Helsingin toimitilat ovat yrityshenkisessä toimintaympäristössä Ruoholahdessa ja tarjoavat mainiot puitteet opiskelulle. EBS Helsingissä on myös mahdollista syksystä 2015 lähtien opiskella maisteritason tutkinto.”

Kiitos Essi mielenkiintoisesta tarinasta, jossa yhdistyi mielenkiintoisella tavalla kansainväliset korkeakouluopinnot niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tsemppiä opintoihin!

Tervetuloa vuoteen 2015, Jyväskylään sekä Helsinkiin!

Roadshown viimeinen viikko on käynnissä! Tammikuun aikana olemme kerenneet käydä jo Jyväskylässä ja pääkaupunkiseudulla, ja viimeistä viikko vietämme Seinäjoella. Palataan nyt kuitenkin vielä alkuvuoden tapahtumiin.

Valmiina uuteen vuoteen!

Vuoden 2015 ensimmäisen stoppimme teimme Keravan lukioon, jossa oli havaittavissa vielä joululoman tuntua niin lukiolaisissa kuin meissä Roadshown tytöissäkin. Jatko-opinnot eivät olleet monilla aivan ensimmäisenä koulupäivänä kielen päällä, mutta aurinkoinen päivä herätteli ajatukset pikkuhiljaa taas koulutuskysymysten pariin. Loppiaisvapaan jälkeen jatkoimme matkaamme loppuviikoksi Jyväskylään. Koko viikon ajan mukanamme lukioilla oli myös Alkio-opiston Lisa, jonka jo aiemmin julkaistuun opiskelijahaastatteluun voi tutustua täällä. Jyväskylän lukiokierroksemme alkoi Cygnaeus lukiolta. Cynkkarissa monet opiskelijat olivat kiinnostuneitä jatko-opinnoista Virossa, ja meillä olikin tarjota kiinnostuneille Estonian Business Schoolin ja Tarton yliopiston esitteitä. Jos sinua kiinnostaa kuulla enemmän opiskelusta virolaisessa korkeakoulussa, tutustu Estonian Business Schoolin Lauran opiskelijatarinaan täällä.

Tytöt valmiina taas toimintaan!

Seuraavana päivänä Sepän lukiossa jututimme monia nuoria, jotka suunnittelivat välivuoden viettämistä ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Olemme jo monesti täällä blogissa maininneet kansanopistot oivallisena vaihtoehtona välivuoden viettäjille, mutta Roadshown yhteistyöoppilaitosten joukosta löytyy myös muita mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Monilla jututtamillamme lukiolaisilla on ollut suunnitelmissa reissuun lähteminen välivuoden aikana. Uusien kokemusten lisäksi reissut ovat hyviä mahdollisuuksia parantaa omaa kielitaitoaan. Ulkomaille voi lähteä vaikka Roadshowllakin mukana olevan EF:n kautta. EF:n kurssivalikoimasta löytyy seitsemän eri kieltä ja yhteensä 44 eri kohdetta eri puolilla maailmaa. Kielimatkalle voi lähteä vaikkapa 2-4 viikoksi ja opintovuotta viettämään vaikka koko vuodeksi!

Jyväskylän viikkomme päättyi Voionmaan lukiolle, jossa oli vahvasti näkyvillä urheilupainotus. Urheilulukiossa voi yhdistää kätevästi kilpatason urheiluharjoittelun ja lukio-opiskelun, mutta opon mukaan urheilun takia lukion keskeyttäneitäkin löytyy aina jokunen lukiolaisten joukosta. Opo painotti kuitenkin opintojen ja koulutuksen merkitystä, sillä koskaan ei tiedä, vaikka urheilu-ura tyssäisi yhtäkkiä vaikkapa loukkaantumiseen. Jos urheilun ja opintojen yhteensovittaminen tuntuu hankalalta, löytyy toisen asteen opistojen jälkeenkin vielä jatko-opintopaikkoja, joissa harjoittelun ja opiskelujen yhteensovittamista tuetaan. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun urheiluakatemiassa tuetaan urheilijoiden jatkokouluttautumista muun muassa akatemiaharjoittelun hyväksilukemisella tutkintoon. Tsemppiä kaikille tuleville urheilijalupauksille!

Muumi Lisa!

Samassa rakennuksessa Voionmaan lukion kanssa toimi myös Jyväskylän steinerkoulu. Roadshowlla mukana oleva Snellman-korkeakoulu on ainoa oppilaitos Suomessa, joka kouluttaa steinerkoulujen opettajia. Opinnoissa painotetaan ihmisenä kasvamista ja oman persoonallisuuden kehittämistä, ja opintojen kautta voi saada kelpoisuuden toimia varhaiskasvattajana, luokanopettajana tai taideaineiden opettajana Suomen steinerkouluissa tai –päiväkodeissa.

Tätä periaatetta pitäisi meidän mielestä seurata Steiner-koulujen lisäksi myös muissa opinahjoissa...

Jyväskylän jälkeen vierailimme viime viikolla Helsingin alueen lukioissa. Ensimmäisen stoppimme teimme hyisevänä aamuna Etu-Töölön lukioon, jossa ständiaika jäi melko lyhyeksi, mutta info-oppitunnin aikana saimme kerrottua paljon tietoa jatko-opinnoista. Opiskelijoiden kysymyksissä infon lopuksi vilahtelivat kauneudenhoitoala, työllistyminen ja opintojen rahoitus. Klikkaamalla edellämainittuja saat niistä lisätietoja, ja lisäinfoa löydät myös tsekkaamalla vastauksemme aiemmista blogipostauksistamme täältä ja täältä. Pointsit muuten Etu-Töölön lukiolle yrittäjyyshenkisyydestä, joka näkyi hyvin myös käytävillä!

Etu-Töölön opiskelijat tuntuivat haluavan jäädä juurikin Helsingin seudulle opiskelemaan, ja opo sanoikin jopa Espoon ja Vantaan olevan monesti opiskelijoista liian kaukana. Olemme Roadshown aikana kehottaneet opiskelijoita suuntaamaan koulutuslinja edellä kaupunkiin, ei kaupunki edellä koulutukseen. Eli löytäkää ensin kiinnostava koulutuslinja tai ala, ja tarkastelkaa vasta sen jälkeen kaupunkivaihtoehtoja. Me uskomme muutaman vuoden opiskelujen olevan ehdottomasti sen arvoisia myös ensisijaisen kaupungin ulkopuolella, jos se tarkoittaa vuosikymmenien työskentelyä kiinnostavalla alalla.

Tiistaina suuntasimme Vuosaaren lukioon. Mukanamme lukiolle saapuivat Eximian, European Bartender Schoolin ja Estonian Business Schoolin opiskelijavieraat. He pääsivätkin kanssamme kertomaan opiskeluistaan auditorion infoon melkein kahdellesadalle opiskelijalle. Tämän jälkeen saimme keräiltyä paljon osallistumisia arvontaan, ja samalla jututettua monia opiskelijoita. Monilla heitä oli mielessä suuntaaminen ammattikorkeakouluun, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle aikovia tapasimme useita. Eroja korkeakoulujen eli yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä voit muuten lueskella täältä.

Vautsi mikä yleisö!

Torstaina auton nokka suunnattiin kohti Eiran aikuislukiota, jossa oli järjestetty koko päivän kestävä koulutustori. Eiran aikuislukio yllätti meidät upeasti kansainvälisyydellään ja ehkä koko Roadshown haastavimmilla kysymyksillään. Saimmekin etsiä vilkkaan päivän aikana sekä lääkisopintoja Romaniasta kuin myös ilmailutekniikkaa Suomestakin. Monia ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita mietityttivät eri tutkintojen ja esimerkiksi ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen erot jatko-opintoihin hakiessa. Lukion päättötodistuksellahan voi hakea amkin puolelle, mutta yliopistoon vaaditaan ”the hat test” eli ylioppilaslakkiin oikeuttava tutkintotodistus. Englanninkielellä suomalaisen korkeakoulusysteemin eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erot olivat monelle hieman hankalia hahmottaa. Tämän myös Jutta on huomannut esimerkiksi vaihto-opiskelujen aikana, joten onneksi esimerkiksi tämänkaltaisien kysymyksien vastauksia oli tullut harjoiteltua jo etukäteen.

Huomenna vierailemme Nurmon lukiolla, ja lisäksi meidät voi tavata huomenna ja ylihuomenna vielä Opinlakeus-messuilla. Tunnelmia tästä reissusta ja koko syksystä luvassa vielä myöhemmin lisää.

Terkkuja kaikille, 

Jutta & Teija

Ps. Muistathan, että yhteishaun ensimmäinen vaihe on käynnissä!Vielä on viikko aikaa hakea englanninkielisiin koulutuksiin sekä taideyliopistoihin.

Haluaisitko viettää kesät ripareilla?

Roadshow is back in business! Loppuviikon vietämme Jyväskylässä, ensi viikolla keskitymme Helsinkiin ja viimeisen viikkomme ajelemme ympäri Seinäjokea. Jos olet eksynyt lukemaan blogiamme vasta nyt, tervetuloa. Tsekkaa täältä mistä Roadshowssa on kysymys.

Opiskelijahaastatteluun saimme joululomanalusviikolla Diakonia ammattikorkeakoulussa opiskelevan Johannan. Järvenpäästä kotoisin oleva Johanna valmistuu kaksoistutkinnolla sekä sosionomiksi että kirkon nuorisotyönohjaajaksi.

“Suuntasin peruskoulun jälkeen lukioon, jossa lempiaineitani olivat englanti, uskonto sekä musiikki. Nämä eivät kuitenkaan selvästi vaikuttaneet alavalintaani, koska tiesin jo yläasteella mihin halusin pyrkiä. Jäin riparin jälkeen mukaan seurakunnan toimintaan, ja huomasin siellä yhdistyvän kaiken mitä halusin isona työltäni. Lisäksi halusin työskennellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi. Hain siis heti lukion jälkeen opiskelemaan kirkon nuorisotyönohjaajaksi Diakonia ammattikorkeakouluun, ja pääsin ensi yrittämällä sisään Järvenpään toimipisteeseen. Kirkon nuorisotyönohjaajan nimikkeen lisäksi suoritan samalla kaksoistutkintona myös sosionomin tutkinnon.

Diakissa pääsykokeisiin kuuluvat kirjallinen soveltuvuuskoe, psykologiset testit sekä haastattelu. Kirjallisissa soveltuvuuskokeissa oli muun muassa luetun ymmärtämistä, muutama matematiikkaan liittyvä tehtävä ja luovuutta testaavia tehtäviä. Haastattelussa selvitettiin opiskelumotivaatiota kyselemällä esimerkiksi harrastuksista, kiinnostuksen kohteista sekä siitä miksi hain kyseiseen kouluun. En erityisemmin valmistautunut pääsykokeisiin. Pääsykoepäivä oli kuitenkin melko pitkä ja täynnä odottelua, mutta onneksi ajan sai kulumaan nopeasti muiden hakijoiden kanssa jutellessa.

Onnekseni monet opettajamme suosivat luennoilla keskustelevaa ilmapiiriä, sillä olen aika käytännönläheinen ihminen josta perinteinen luento-opetus tuntuu usein aika puuduttavalta. Opinnoissa käydään läpi esimerkiksi erilaisia menetelmiä asiakkaan kohtaamiseen ja auttamiseen, ja näitä menetelmiä myös kokeillaan ja testaillaan käytännössä. Kristillisen kasvatuksen opinnot vievät opinnoistamme paljon tilaa, ja välillä minua on harmittanut karsia tämän takia joitain sosionomiopintoihin liittyviä asioita. Toisaalta saan kuitenkin kaksi kattavaa tutkintoa samalla kertaa.

Opintoihini kuuluu myös harjoitteluja, joista itse olen pitänyt paljon. Diakista on mahdollista lähteä myös ulkomaanvaihtoon tai -harjoitteluun. Itse olin Swazimaassa kolme kuukautta, ja koenkin tämän olleen koko opiskeluaikani kasvattavin kokemus.

Isona haluaisin työskennellä joko lastenkodissa tai seurakunnan nuorisotyössä. Lisäksi haluaisin asua jossain vaiheessa muutaman vuoden ulkomailla ja tehdä kehitysapua.”

Joskus tulevaisuudensuunnitelmat ovat selvillä jo ajoissa, ja opiskelupaikkakin aukenee osaltaan tämän myötä helposti. Johannan suunnitelmat jatkoa varten kuulostavat erinomaisilta, ja toivotammekin hänelle kaikkea hyvää jatkoon!

Diak on Suomen suurin sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen järjestäjä, joka näkyy suurena sydämenä oppilaitoksen logossa. Tavallisen ammattikorkeakouluopetuksen lisäksi Diak vastaa noin 90 % Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian ja nuorisotyön virkoihin kelpoistavasta ammattikorkeakoulutuksesta. Tämä näkyy oppilaitoksen arvoissa lähimmäisenrakkautena sekä logossa ristinä sydämen keskellä.

Diakin opiskelijavieraamme huomasivat Oulun Eteenpäin-messuilla sosiaali- ja terveysalan opinnoille olevan kysyntää. Tätä saattaa selittää esimerkiksi Diakin esitteen otsikko"Opiskele tutkinto jolla työllistyt". Lue lisätietoa sosiaalialan työllisyystilanteesta täältä.